Kõrgessaare ja Luidja, HIIUMAA

Koko ja laajuus: Kõrgessaaren rannikko on 15 kilometrin matkalta kauttaaltaan vesi- ja rantalintujen levähdysalue. Yhtenäistä rantalinjaa on vähän, ja erikokoiset ja -muotoiset kosteikot tarjoavat suojaa monenlaisille levähtäjille ja pesijöille. Keskeisintä aluetta ovat Kiriku- ja Ninalaht. Kirikulaht on matala ja vähäsuolainen sisälahti, jonka pinta-ala on 50 ha, ja se kuuluu Kõrgessaare-Mudasten suojelualueeseen. Suojelualueen pinta-ala on kaikkiaan … Jatka artikkeliin Kõrgessaare ja Luidja, HIIUMAA

Väike väin, SAAREMAA

Koko ja laajuus: Ruovikkorantainen laaja 17 000 ha:n suojelualue Saarenmaan ja Muhun välissä. Saavutettavuus:  Kohde jää valtatien varrelle, molemmin puolin tietä. Kõinastuun ajetaan Koguvan kylän kautta. Linnut: Muuttoaikoina alue on erittäin tarkeä levähdysalue monille vesilinnuille. Etenkin joutsenia ja anaksia lepäilee alueella tuhansia. Lepäilijämäärä riippuvat paljolti vesitaseesta, jos vesi on korkealla lintuja on selvästi vähemmän. Toisinaan … Jatka artikkeliin Väike väin, SAAREMAA

Osmussaari, LÄÄNEMAA

Koko ja laajuus: Osmussaaren kalkkikallio kohoaa merestä seitsemän kilometrin päässä rannikosta. Saari on viitisen kilometriä pitkä kaakko-luoteissuunnassa ja reilun kilometrin levyinen. Metsissä kasvaa pääosin lehtipuita, tiheimmin saaren keski- ja pohjoisosissa. Pitkät rantavallit koostuvat nyrkinkokoisista pultereista. Pohjoiskärjestä itärannan puoliväliin ulottuu korkea törmä. Lounaispuolen matalat lahdelmat ja leväkasat ovar rantalintujen mieleen, samoin kaakkoinen satamalahti. Saaren eteläosan järvillä … Jatka artikkeliin Osmussaari, LÄÄNEMAA

Kihnu, PÄRNUMAA

Koko ja laajuus: Kihnu on Riianlahden suurin saari, pinta-ala 16 km2 ja pituus pohjois-eteläsuunnassa 7 km. Kattavan tiestön ja vähäisen liikenteen ansiosta pyöräily on suosittua. Saavutettavuus:  Jäättömänä aikana saareen tulee autolautta Laon niemeltä Munalaidin satamasta ja yhteysalus Pärnusta. Munalaidin satamaan pääsee linja-autolla. Lennot lähtevät Pärnun lentokentältä. Lajisto: Pesivistä linnuista runsaita ovat lähinnä tiirat ja kahlaajat, … Jatka artikkeliin Kihnu, PÄRNUMAA

Sõrven lintuasema, SAAREMAA

Koko ja laajuus: Metsiköitä, puskia ja katajien rikkomaa niittyä meren äärellä. Saarenmaan eteläisin kärki tunnetaan paremmin yleisnimellä Sõrve tai Sõrven niemi. Tämä alue on ollut aikoinaan saari, joka sittemmin on Salmejoen kohdalta kuroutunut umpeen. Niemellä maasto on melko vaihtelevaa ja se koostuu metsiköistä, pusikoista, katajien rikkomista niityistä sekä alvareista. Metsät ovat enimmäkseen matalia ja soistuvia. … Jatka artikkeliin Sõrven lintuasema, SAAREMAA

Käina laht, HIIUMAA

Koko ja laajuus: Käinan lahti on yksi maan Ramsar-suojelualueista. Suojeltujen alueiden pinta-ala on kaikkiaan 17 700 ha, josta vesialuetta on 900 ha. Kyseessä on siis laajojen lintulahtien kompleksi. Monet sopukat ovat vaikeasti nähtävissä, ja lahti on paikoin erittäin matala, syvimmillään vain metrin luokkaa. Talvisin lahti saattaa jäätyä pohjaan asti. Merenpohjassa muta ylettyy jopa metrin syvyyteen, … Jatka artikkeliin Käina laht, HIIUMAA

Undvan niemi, SAAREMAA

Koko ja laajuus: Undvan niemi on Saarenmaan luoteisin kolkka. Pitkänomainen mutta laaja niemi on metsien ja soiden pirstomaa aluetta. Asukkaita metsän keskellä on vähän, ja rannoilla ihmisiä tapaa vain harvoin. Merialue on laaja mutta yhdestä pisteestä hallitsee kohtalaisen suuren alueen, koska rannat ovat usein puuttomia ja matalia. Aivan niemen läntisimmässä kolkassa sijaitsee valokuvauksellinen Kiipsaaren (Harilaid) … Jatka artikkeliin Undvan niemi, SAAREMAA

Tahkuna, HIIUMAA

Koko ja laajuus: Tahkuna on Hiidenmaan pohjoiskärjessä sijaitseva mäntyvaltainen niemi. Niemen nokasta aukeaa hieno yli 200 asteen näkymä pohjoiselle merialueelle. Rannassa on vajaan 100 metrin levyinen niitty ennen majakkaa. Niemen itäpuolelle jää myös hieno vanhojen metsien ja dyynien suojelualue. Yli 1800 hehtaarin suojelualue käsittää umpeen kasvaneita järviä, iäkkäitä havumetsiä sekä alueen erikoisuuksia, pienialaisia niin sanottuja … Jatka artikkeliin Tahkuna, HIIUMAA

Vilsandin Kansallispuisto, SAAREMAA

Koko ja laajuus: Vilsandin saari on koko Viron läntisin paikka ja sitä ympäröivä kansallispuisto koko Baltian vanhin suojelualue. Se on suurehko, matalaa vesialuetta ja rantoja suojeleva kansallispuisto, ja siihen kuuluu maa-alueita vain 7500 hehtaaria. Itse pääsaaren lisäksi puistoon kuuluu osia Saarenmaan mantereesta, sekä noin 160 pienempää luotoa tai saarta. Koko puiston laajuus on 240 neliökilometriä. … Jatka artikkeliin Vilsandin Kansallispuisto, SAAREMAA

Looden majakka, SAAREMAA

Koko ja laajuus: Torgun kunnan (nyk. saaremaa) läntisimässä pisteessä oleva majakkaranta, josta on 180 astetta näkyvyys länteen. Saavutettavuus:  Kohteelle on kohtalaisen helppo löytää mutta majakalle vievä tie on paikka paikoin erittäin huonossa kunnossa. Perille pääsee myös henkilöautolla, vaikka tiellä olevat vesialtaat saattavat olla sateen jälkeen melko suuria. Tiepohja on kantavaa ja keväällä 2018 ainakin henkilöautolla … Jatka artikkeliin Looden majakka, SAAREMAA