Koko ja laajuus: Laaja vuonna 1981 perustettu suo- ja metsäalue Läänemaan sydänmailla. Yhtenäistä suoaluetta on yli 5000 ha. Saavutettavuus: Kohde on melko hyvin saavutettavissa, mutta itse suolle on pitkähkö kävelymatka. Polun pituus edestakaisin on 9 km, josta pitkospuita on 2x2 km. Edestakaiseen matkaan on hyvä varata aikaa vähintään 4–5 tuntia. Linnut/Lajisto: Marimetsa raba on todettu … Jatka artikkeliin Marimetsa raba, LÄÄNEMAA
Koko ja laajuus: 1981 perustettu 1448 hehtaaria käsittävä soidensuojelukokonaisuus Etelä-Viron metsäisessä sydämessä. Saavutettavuus: Kohde on helposti löydettävissä mutta viitoituksia päätieltä kohteelle ei juuri ole. Linnut/Lajisto: Suon lajisto koostuu pääasiassa tavallisista suolajeista kuten kurki, teeri ja kapustarinta. Vähälukuisempaa lajistoa lienee kehrääjä, metso sekä pyy. Suon vähälukuisia kasvilajeja ovat mm. keltalehdokki, nuottaruoho sekä tummalahnanruoho. Majoittuminen ja muut … Jatka artikkeliin Meenikunno raba, PÕLVAMAA
Koko ja laajuus: Kahden maakunnan, Harjumaan ja Lääne-Virumaan alueelle levittäytyvä suojelualue. Se perustettiin 1971, ollen Viron vanhin ja keskittyen lähinnä metsien ja merenrantaekosys-teemin suojelemiseen. Kokonaispinta-ala noin 74 000 ha, josta merta lähes 27 000 ha. Saavutettavuus: Seudulle pääsee helposti monesta suunnasta. Puiston läpi kulkee useita pääasiassa pieniä sorateitä. Varsinaisia luontokeskittymiä alueella ei ole, vaan se … Jatka artikkeliin Lahemaan kansallispuisto, HARJUMAA
Koko ja laajuus: Reilu 900 ha soidensuojelualue aivan eteläisimmässä Virossa. Saavutettavuus: Itse kohteelle on helppo löytää ja opasteita on heti ison tien varresta p-paikalle. Varsinainen maasto-osuus on kuitenkin haastavampi sillä pitkospuut ovat huonokuntoiset. Vuoden 2017 kesällä osa pitkospuista oli remontin alla, joten toivoa paremmasta on. Linnut/Lajisto: Linnustollisesti kohde on vaatimaton ja vain perussuolajit, kuten teeri … Jatka artikkeliin Luhasoo MKA, VÕRUMAA
Koko ja laajuus: Neljän kilometrin pituisen Viljandi järven pohjoispuolella levittäytyy 10 neliökilometrin kaupunkialue. Järven pinta on selvästi kaupunkia alempana syvässä rotkossa. Helpointa retkeilymaastoa ovat järven niityrannat ja pohjoispään kosteikko sekä vanhaa linnoitusta ympäröivät puistot ja pusikot. Lossimäen ja riippusillan luona huojuu vanhan puiston puita. Lännempänä Hariduse kadun takana rinne on kosteapohjainen pähkinälehto. Saavutettavuus: Helppoa. Linnut/lajisto: … Jatka artikkeliin Viljandi, VILJANDIMAA
Koko ja laajuus: Upea useista devonikauden hiekkakivitörmistä koostuva suojelualue Saavutettavuus: Mutkittelevaa jokea seurailee autotie jonka varrelta näke muutamia jokitörmiä. Jokialueen ja törmät hahmottaa parhaiten vesiteitse kanootilla. Linnut/Lajisto: Alueen rehevään ja monipuoliseen lajistoon kuuluu mm. kuningaskalastaja sekä todennäköisesti alueella esiintyvä virtavästäräkki. Alueen peruslajistoon kuuluu myös vanhan metsän lintulajistoa kuten töyhtö- ja hömötiainen sekä monet muut. Majoittuminen ja … Jatka artikkeliin Võhandu jõe ürgorg, PÕLVAMAA
Kuljimme kesäkuussa kolmestaan Liiapeksistä lähtevän ja Aegviiduun päättyvän vaellusreitin. Teimme samalla pesimälinnuston Atlas-kartoitusta. Karhun ja maakotkan elinpiirissä tallustaminen oli mieluisa kokemus, kun sääkin meitä suosi. Ensimmäinen iltapäivä Lähdimme liikkeelle reitin pohjoispäästä Tallinna – Narva päätieltä. Bussimatka Tallinnasta Loksan tienhaaraan vei vajaan tunnin. Sitten vaan kumpparit jalkaan, reppu selkään ja menoksi. Alkupään viisi kilometriä sujuivat kevyesti … Jatka artikkeliin Liiapeksi-Aegviidu reitti (32 km), KUUSALU, HARJUMAA
Koko ja laajuus: Taevaskoja on osa isohkoa Ahja jõe Urgoru Maakaitsealaa ja se siltää pääasiassa metsäaluetta Kaakkois-Virossa. Alueen eteläosan näyttävin osa tunnetaan myös hiekkakivitörmistään. Saavutettavuus: Linnut/Lajisto: Pesimälajistoon kuuluu ainakin kuningaskalastaja, virtavästäräkki ja törmäpääsky, sekä koko joukko muita yleisempiä lajeja. Kuningaskalastajalle biotooppi on erittäin optimaalinen sillä pesäpaikkoja on tarjolla yllin kyllin. Kunkku viihtyy samoilla nurkilla ympäri vuoden, mikäli joki … Jatka artikkeliin Taevaskoja, PÕLVAMAA
Koko ja laajuus: Rakvere kuuluu maan kymmenen suurimman kaupungin joukkoon. Suuri alkuhärkää esittävä Tarvas-patsas vartioi 1200-luvulta peräisin olevia linnanraunioita. Linnan eteläpuolella on 2,5 km pitkä rauhallinen puisto, ensin valliniitty, sitten tammimetsä ja eteläpäässä suurten puiden sekametsä, joka jatkuu edelleen vielä 2 km itään. Muutaman kilometrin päässä kaupungin eteläpuolella on pieniä lampia. Saavutettavuus: Tallinnasta on Rakvereen … Jatka artikkeliin Rakvere, LÄÄNE-VIRUMAA
Koko ja laajuus: Käreveren luhta on vajaan neliökilometrin kokoinen aukea maantien ja Emajoen vieressä. Sieltä Ilmatsalun altaille on järjestetty 5,2 km pitkä opastettu kulkureitti. Kävelyreitti (eli matkarada) lönköttelee pari kilometriä metsässä, ylittää laskuojan ja jatkaa ojanvartta Ilmatsalun lintutornille ja edelleen Ilmatsalun kylään. HUOM: Tulvan aikaan silta voi olla mahdoton ylittää. Saavutettavuus: Tartto – Tallinna päätie … Jatka artikkeliin Kärevere luht ja kävelyreitti, TARTUMAA
Viron retkiopas 