Koko ja laajuus: Pieni lähteikkö Tallinna-Tartu maantien ääressä. Saavutettavuus: Kohde on helposti löydettävissä ja maantien vierestä vie itään Piritajokea myötäilevä melko tasainen polku lähteille. Linnut ja lajisto: Saulan siniallikad on suojeltu entinen uhrilähteikkö. Se koostuu kolmesta erillisestä kirkasvetisestä lähteestä. Paikka on myös nykyisten pakanojen tiedossa ja polun varrelta voi löytää tuoreita merkkejä jonkinlaisesta palvonnasta tai … Jatka artikkeliin Saulan lähteet, HARJUMAA
Koko ja laajuus: Odalätsi on pienehkö, lähteikön synnyttämä kasvikohde Saaremaan keskellä. Maan uumenista karstialueiden läpi, mahdollisesti Karujärveltä, virtaava vesi tulee Odalätsissä maanpinnalle. Näille sijoille on syntynyt erillinen kasvien suosima alue. Lähteikön ympärille on muodostettu hehtaarin suojelualue, mutta eteläpuolella hulmuaa suurempi, noin 160 hehtaarin suojelualue. Alue kuuluu myös Natura 2000 -kohteisiin. Saavutettavuus: Lähteikkö jää ison maantien … Jatka artikkeliin Odalätsi, SAAREMAA
Koko ja laajuus: Piha-alue n. 2 ha, karstialue moninverroin suurempi Saavutettavuus: Opasteita on vähän mutta kohde sijaitsee ison tien varrella. Lajisto: Tuhalan ”noitakaivo” on takuuvarma turistikohde Harjumaan etelälaidalla, ja se kuuluu maan suurimpaan karstialueiden keskittymään. Varsinaista lajien keskittymää ei täältä löydy. Vanhan rakennuksen pihassa sijaitseva kaivo on muodostunut symboliseksi ylitsevuotavan tai ”kiehuvan” vetensä tähden, kuten … Jatka artikkeliin Tuhala, HARJUMAA
Koko ja laajuus: Laaja vuonna 1981 perustettu suo- ja metsäalue Läänemaan sydänmailla. Yhtenäistä suoaluetta on yli 5000 ha. Saavutettavuus: Kohde on melko hyvin saavutettavissa, mutta itse suolle on pitkähkö kävelymatka. Polun pituus edestakaisin on 9 km, josta pitkospuita on 2x2 km. Edestakaiseen matkaan on hyvä varata aikaa vähintään 4–5 tuntia. Linnut/Lajisto: Marimetsa raba on todettu … Jatka artikkeliin Marimetsa raba, LÄÄNEMAA
Koko ja laajuus: Ehkä tunnetuin luonnonmuovaama kohde Saarenmaalla, joka toimii tänäpäivänä pikemminkin turistikohteena. Arvioidaan että jopa Kalevalassa olisi mainittu noin 7500-7600 vuotta sitten, pudonneen meteoriitin aiheuttama ääni. Tiettävästi putoaminen aiheutti suuria tuhoja, joita on verrattu myös pienen atomipommin räjähdykseen. Meteoriitti hajosi kappaleiksi 5-10 km korkeudessa ja satoi maanpinnalle paloina, joista suurin aiheutti halkaisijaltaan 110 m … Jatka artikkeliin Kaalin meteorikraateri, SAAREMAA
Koko ja laajuus: 1981 perustettu 1448 hehtaaria käsittävä soidensuojelukokonaisuus Etelä-Viron metsäisessä sydämessä. Saavutettavuus: Kohde on helposti löydettävissä mutta viitoituksia päätieltä kohteelle ei juuri ole. Linnut/Lajisto: Suon lajisto koostuu pääasiassa tavallisista suolajeista kuten kurki, teeri ja kapustarinta. Vähälukuisempaa lajistoa lienee kehrääjä, metso sekä pyy. Suon vähälukuisia kasvilajeja ovat mm. keltalehdokki, nuottaruoho sekä tummalahnanruoho. Majoittuminen ja muut … Jatka artikkeliin Meenikunno raba, PÕLVAMAA
Koko ja laajuus: Verioran mänty on tiettävästi maailman korkein mänty (Pinus sylvesteris) Saavutettavuus: Kohde ei ole kaikkein helpoimmin löydettävissä mutta sijaitsee aivan maantien varressa. Lajisto Põlvamaan jättimänty on mittauksien mukaan 46,6 metriä pitkä. Tuloksen perusteella puu on korkein mitattu metsämänty koko maailmassa. On arvioitu että puun ikä on vähintään 214 vuotta. Puiden kasvukohta lienee poikkeuksellinen … Jatka artikkeliin Verioran mänty, PÕLVAMAA
Koko ja laajuus: Kadrinan eteläpuolella sijaitsee kaksi lintu- tai luontokohdetta, Kadrina paisjärv ja Neerutin maisemansuojelualue. Saavutettavuus: Molemmille kohteille on helppo päästä Linnut/Lajisto: Kadrina paisjärvelle kerääntyy Anaksia ja muita rehevän järven lintuja keväällä ja etenkin syksyllä. Seudun laajoilla pelloilla tepastelee peltokanoja ja muut peltolinnutkin ovat yleisiä. Paisjärvellä voi tavata pieniä kahlaajaparvia ainakin syksyllä. Neerutin suojelualue tunnetaan … Jatka artikkeliin Kadrina, LÄÄNE-VIRUMAA
Koko ja laajuus: Tallinnan kaupunkialueeseen hallinnollisesti kuuluva saari muodostaa kokonaisuudessaan Aegnan Maastikukaitsealan (MKA, maisemansuojelualue). Saaren kokonaispinta-ala on 3 km2, josta havumetsää on 85%. Se sijaitsee Tallinnan laivasatamasta n. 14 km pohjoiseen. Saavutettavuus: Aegna on Tallinnan edustan kolmesta mielenkiintoisesta saaresta helpoiten saavutettava. Saarelle pääsee myös Tallinnan bussikortilla; liikennöintiä on toukokuusta syyskuulle. Linnut/Lajisto Linnusto ja eläimistö muodostuu … Jatka artikkeliin Aegna, HARJUMAA
Koko ja laajuus: Kahden maakunnan, Harjumaan ja Lääne-Virumaan alueelle levittäytyvä suojelualue. Se perustettiin 1971, ollen Viron vanhin ja keskittyen lähinnä metsien ja merenrantaekosys-teemin suojelemiseen. Kokonaispinta-ala noin 74 000 ha, josta merta lähes 27 000 ha. Saavutettavuus: Seudulle pääsee helposti monesta suunnasta. Puiston läpi kulkee useita pääasiassa pieniä sorateitä. Varsinaisia luontokeskittymiä alueella ei ole, vaan se … Jatka artikkeliin Lahemaan kansallispuisto, HARJUMAA
Viron retkiopas 