Virtsu ja Puhdun lehto, PÄRNUMAA

Koko ja laajuus: Virtsu majakalla on pieni sorarantainen niemi, josta näkee parhaiten salmesta muuttavat linnut, sekä osan mantereen päälle Riian lahdelta lähtevistä linnuista. Saavutettavuus:  Kohde on erinomaisesti saavutettavissa omalla autolla, ja Virtsun satamaan pääsee linja-autolla useita kertoja päivässä. Linnut/lajisto: Virtsu on Riianlahden pohjoinen pullonkaula, josta on helppo laskea vesilintujen muuttoa toukokuussa ja miksei keväällä muutenkin. … Jatka artikkeliin Virtsu ja Puhdun lehto, PÄRNUMAA

Matsalu laht, Haeska, LÄÄNEMAA

Koko ja laajuus: Matsalu on maan suurimpana kansallispuistona ja luonnonsuojelualueena kaikkein tunnetuin luontoretkikohde suomalaisille matkailijoille. Lahti ja sitä ympäröivät alueet kuuluvat Euroopan tärkeiden lintuvesien joukkoon eli ns. Ramsar-alueisiin. Suojelualueen kokonaispinta-ala on 48 600 hehtaaria, joka tarkoittaa sitä, ettei sitä voi kunnolla havainnoida tai hallita ainakaan yhden päivän aikana. Vesialue on 15 km pitkä ja sen … Jatka artikkeliin Matsalu laht, Haeska, LÄÄNEMAA

Käina laht, HIIUMAA

Koko ja laajuus: Käinan lahti on yksi maan Ramsar-suojelualueista. Suojeltujen alueiden pinta-ala on kaikkiaan 17 700 ha, josta vesialuetta on 900 ha. Kyseessä on siis laajojen lintulahtien kompleksi. Monet sopukat ovat vaikeasti nähtävissä, ja lahti on paikoin erittäin matala, syvimmillään vain metrin luokkaa. Talvisin lahti saattaa jäätyä pohjaan asti. Merenpohjassa muta ylettyy jopa metrin syvyyteen, … Jatka artikkeliin Käina laht, HIIUMAA

Vilsandin Kansallispuisto, SAAREMAA

Koko ja laajuus: Koko puiston laajuus on 237,6 km², josta maa-aluetta on 75 km², yhteensä se sisältää 160 saarta. Saavutettavuus:  Pääsaarelle pääsee vain erikoiskuljetuksella, mutta se on myös mahdollista ympäri vuoden. Linnut: Kansallispuiston alueella on tavattu 247 lintulajia, joista 114 on todettu pesivänä. Valtalajeina ovat lokit ja tiirat. Mielenkiintoisin laji on talvisin ympäröivillä merialueella viihtyvät … Jatka artikkeliin Vilsandin Kansallispuisto, SAAREMAA

Haapsalun alue, LÄÄNEMAA

Koko ja laajuus: Haapsalun suojelualueet ovat merkittäviä luonnonsuojelualueita heti Matsalun jälkeen ja ne ovat osa Noarootsi-Haapsalun Ramsar-aluetta. Lännessä Haapsalun tiivis kaupunkialue työntyy kohti pohjoista, keskelle samannimistä lintulahtea. Idässä lahti muuttuu sokkeloisemmaksi ja siellä se muodostaa Silman luonnonsuojelualueen. Perimmäisin lahti on nimetty Saunjalahdeksi, keskimmäinen Tahu-, ja lähimpänä kaupunkia Tagalahdeksi. Suojeltua aluetta on noin 5000 hehtaaria. Haapsalulahden … Jatka artikkeliin Haapsalun alue, LÄÄNEMAA

Alam-Pedja, TARTUMAA

Koko ja laajuus: Suojelualue käsittää 340 km2 metsiä ja soita. Liikkua saa vain teillä ja merkityillä poluilla. Retkeilijöille on järjestetty kaksi polkua, Kirna (1.) ja Selli (2). Lisäksi halukkaat pääsevät kanootilla Põltsamaa - Emajõgi vesille. Saavutettavuus: Hieno, hankalasti lähestyttävä kohde 30 km Tartusta luoteeseen. Linnut: Petoja, kanalintuja ja tikkoja esiintyy ympäri vuoden. Suojelualueella on runsaasti … Jatka artikkeliin Alam-Pedja, TARTUMAA

Alutagusen kansallispuisto, IDA-VIRUMAA

Koko ja laajuus: Alutaguseen 2018 perustettu kansallispuisto on tuorein Viron Kansallispuistoista. Se käsittää pääasiassa vanhoja jo suojeltuja suo- ja metsäalalueita, mutta siihen liitetään koko ajan uusia pienempiä alueita. Nykyinen (2021) pinta-ala on yli 44 000 ha. Suoalue kattaa liki puolet Ida-Virumaan maakunnasta. Lännessä ovat Muraka-, Ratva- ja Seli-suot, idässä puolestaan Puhatu, Lauga ja Agusalu. Agusalu-Puhatu … Jatka artikkeliin Alutagusen kansallispuisto, IDA-VIRUMAA

Endla LKA, JÕGEVAMAA

Koko ja laajuus: Luonnonsuojelualue (Ramsar), pääosin metsää ja suota.  Saavutettavuus:  Linnut: Järven, metsän ja suon pesimälintujen lisäksi seudulla viihtyy muuttoaikoina runsaasti hanhia ja joutsenia. Myös Kärden pelloilla kannattaa kohottaa kiikarit. Majoittuminen ja muut palvelut: Jõgeva ja Rakke ovat 20 km:n päässä. Rakenteet: Ajo-ohje: Metsissä mutkittelee muutama mukava, mutta märkä retkeilypolku. Autolla pääsee Kärden peltojen länsireunaan. … Jatka artikkeliin Endla LKA, JÕGEVAMAA

Soomaa, VILJANDIMAA

Koko ja laajuus: Soomaan kansallispuisto (Ramsar) on 396 km2 laajuinen suo- ja metsäalue. Alueen pohjoisosassa sijaitseva Kuresoo on Viron suurin suo. Saavutettavuus:  Kohde on kuivaan aikaan helposti saavutettavissa. Kahtena vuodenaikana, ja nykyään myös kolmena vuodenaikan (tulva-aikaan) alue on osittain veden alla, eikä kaikkialle aina pääse. Linnut: Soilla kahlaajia, metsissä kanalintuja, tikkoja, pöllöjä jne. Majoittuminen ja … Jatka artikkeliin Soomaa, VILJANDIMAA

Nigula soo, PÄRNUMAA

Koko ja laajuus:  Nigula soo on suuri soidensuojelalue (Ramsar) ympäröivine metsineen ja se on yksi osa Nigulan luonnonsuojelualuetta. Suojelualue on yksi vanhimista (per. 1957) ja parhaiten tunnetuista suojelualueista Virossa. Kohde kuuluu myös Natura 2000 kohteisiin.  Saavutettavuus:  Kohteelle on helppo löytää ja myös linja-autolla päässee Pärnusta Urissaareen ja Taliin. Lajisto: Nigulan suo on Ramsar-alueisiinkin kuuluva suuri … Jatka artikkeliin Nigula soo, PÄRNUMAA