Salme, SAAREMAA

Koko ja laajuus: Pieni kylä ison pellon laidalla. Niemi on kapeimmillaan alle 2 km leveä, mutta reipasta muuttoa menee toisinaan myös levällään meren yllä. Saavutettavuus:  Kohde on erinomaisesti saavutettavissa. Bussiyhteyksiä Kuressaareen on vilkkaasti. Lajisto Sõrven niemen tyvellä Salmessa risteävät maalintujen pohjois-eteläsuuntainen reitti ja vesilintujen itä-länsisuuntainen väylä. Maalis-huhtikuussa petoja, kurkia, kyyhkyjä ja varpuslintuja näkyy hyvällä tuulella ennätysmääriä. … Jatka artikkeliin Salme, SAAREMAA

Kadrina, LÄÄNE-VIRUMAA

Koko ja laajuus: Kadrinan eteläpuolella sijaitsee kaksi lintu- tai luontokohdetta, Kadrina paisjärv ja Neerutin maisemansuojelualue. Saavutettavuus:  Molemmille kohteille on helppo päästä Linnut/Lajisto: Kadrina paisjärvelle kerääntyy Anaksia ja muita rehevän järven lintuja keväällä ja etenkin syksyllä. Seudun laajoilla pelloilla tepastelee peltokanoja ja muut peltolinnutkin ovat yleisiä. Paisjärvellä voi tavata pieniä kahlaajaparvia ainakin syksyllä. Neerutin suojelualue tunnetaan … Jatka artikkeliin Kadrina, LÄÄNE-VIRUMAA

Matsalu laht, Haeska, LÄÄNEMAA

Koko ja laajuus: Matsalu on maan suurimpana kansallispuistona ja luonnonsuojelualueena kaikkein tunnetuin luontoretkikohde suomalaisille matkailijoille. Lahti ja sitä ympäröivät alueet kuuluvat Euroopan tärkeiden lintuvesien joukkoon eli ns. Ramsar-alueisiin. Suojelualueen kokonaispinta-ala on 48 600 hehtaaria, joka tarkoittaa sitä, ettei sitä voi kunnolla havainnoida tai hallita ainakaan yhden päivän aikana. Vesialue on 15 km pitkä ja sen … Jatka artikkeliin Matsalu laht, Haeska, LÄÄNEMAA

Vaskjalan pellot, HARJUMAA

Koko ja laajuus:  Pienehkö peltoalue aivan Tallinnan lähellä Tarton maantien kupeessa. Saavutettavuus:  Peltoja ympäröi tieverkosto, jota on helppo ajaa, ja linnut ovat lähellä. Linnut: Vaskjalassa Pajupean külan lähipellot on varsinkin keväisin maalis-toukokuussa arktisten hanhien suosiossa. Keväällä pelloilla laiduntaa useita tuhansia tundra- ja metsähanhia, sekä vähemmän valkoposkihanhia. Paikka on myös siinä mielessä erityinen, että pellot ovat Pajupean … Jatka artikkeliin Vaskjalan pellot, HARJUMAA

Räpina, PÕLVAMAA

Koko ja laajuus: Räpina polder oli vuosituhannen vaihteessa 8 x 2,5 km laajuinen Raiglasta Linteen ulottuva niitty- ja kosteikkoalue. Sittemmin yhä suurempi osa polderista on otettu maatalouskäyttöön. Nykyisin tulvia ja lintuja on eniten pohjoisosissa. Saavutettavuus:  Polderia reunustaa päällystetty tie. Aluetta halkova hiekkatie voi olla märkänä hyvin vaikea, eikä tornille asti ehkä pääse ajamaan. Lähempänä rantaa … Jatka artikkeliin Räpina, PÕLVAMAA

Kirblan pellot, PÄRNUMAA

Koko ja laajuus: Matsalun lahden pohjukassa levittäytyy Kasari joen liepeillä Kirblan peltoalue, noin 4 x 15 kilometriä Kloostrista Rumbaan. Saavutettavuus:  Kymppitie eli Lihula – Risti päätie kulkee aukean poikki. Peltoteitä risteilee sen itäpuolella paljon ja länsipuolellakin muutama. Päätiellä liikkuu linja-autoja vähän väliä. Lajisto: Matsalun lahden pohjukassa levittäytyy Kasari joen varrelle Kirblan kylä ja peltoalue. Alue … Jatka artikkeliin Kirblan pellot, PÄRNUMAA

Mustjõgi- Koivjõgi, VALGAMAA

Koko ja laajuus: Koiva (eli Gauja) on valtioiden rajajoki 15 kilometrin matkalla. Tahevan kunnassa Koivaan laskee Mustjoki, joka on sitä ennen virrannut 30 kilometriä Võrumaalta Valgamaan puolelle puiden varjostamassa uomassaan viljelysten keskellä. Uoma on kosteaa niittyä kilometrin leveydeltä; paikoin enemmän, paikoin vähemmän. Saavutettavuus:  Valgan ja Võrun välinen päätie 67 seurailee Mustjoen vartta. Harglan ja Varstun … Jatka artikkeliin Mustjõgi- Koivjõgi, VALGAMAA

Valguta Polder, TARTUMAA

Koko ja laajuus: Valguta polder oli n. 2 x 4 kilometrin kokoinen kosteikkoalue, jonka kuivattaminen aloitettiin jo 1960-luvulla. Kuivattamisen yhteydessä alue ojitettiin ja vesialtaiden yhteyteen laitettiin pumput jotka pitivät ne jatkuvasti kuivana. 1968 kuivatustyön valmistuessa aluettaa ruvettiin käyttämään lopulta maatalous- ja heinämaana. Viron uudelleen itsenäistyessä 1989 alueen pellot jäivät pikku hiljaa tarpeettomiksi ja 2009 kuivatuspumput pysäytetiin, … Jatka artikkeliin Valguta Polder, TARTUMAA

Sillamäen seutu, IDA-VIRUMAA

Koko ja laajuus: Suomenlahden rantaa seurailee 5-10 km leveä maalintujen muuttoreitti. Etelänpuoleisilla tuulilla linnut lentävät joskus kapealla kaistalla aivan rantaviivaa pitkin. Tarkkailupisteitä on muutama, noin 12 kilometrin pituudella päätien varressa. Niissä on ihmisiä ja autoja häiriöksi asti. Päivän sää ratkaisee, missä kannattaa seisoskella. Kokemusten perusteella pohjoisen puoleisilla tuulilla muutto on heikkoa. Vaivaran rautatiesillalta aukeaa 270 … Jatka artikkeliin Sillamäen seutu, IDA-VIRUMAA

Põgari-Sassi (Puisen navetta), LÄÄNEMAA

Koko ja laajuus: Puisen navetan rampilta erottuu laaja rantaniitty jolla ruokailee keväin, syksyin paljon hanhia ja vesilintuja Saavutettavuus:  Kohteelle on helppo löytää Linnut: Rantaniityn kaikkein äänekkäimpiä lintuja ovat valkoposkihanhet, mutta mukana roikkuu toisinaan maittava määrä muita hanhia ja vesilintuja, sekä rantalintuja. Syksyisin paikalta voi nähdä tuhansien kurkien yöpymislentoa meren suuntaan.  Kiidevan sataman yhteydessä viehättävä kattokatselupaikka, … Jatka artikkeliin Põgari-Sassi (Puisen navetta), LÄÄNEMAA