Lintuvuosi 2016

Yleiskuvaus vuodesta

Mennyt vuosi jäi mieleen kaikille Virossa retkeileville lintuharrastajille hyvänä muuttovuotena mutta harvinaisuuksien osalta jäätiin vaatimattomaan tai keskinkertaiseen. Tiaisten ja närhien syysmuutto Kablissa ja Puisessa oli ennen kokemattoman runsasta. Myös taigauunilintuja nähtiin ennätysmäärä. Runsaasti nähtiin harjalintuja, virtavästäräkkejä, arosuohaukkoja, haara- ja isohaarahaukkoja ja lisäksi Viron sai yhden uuden lintulajin lajilistaan – taigarautiaisen. Vuoden aikana havaittiin yhteensä 294 lintulajia. 

Alkutalvi

Alkuvuosi oli lauha ja vähäluminen. Tammikuussa tavattiin koko Virossa yksittäisiä, sepel- uuttu- ja turturikyyhkyjä (mm. Saarenmaalla 11 turturin parvi). Muutamissa paikoissa tavattiin myös pikku-uikkuja, sekä muutama liejukana perinteisillä paikoilla (mm. Saarenmaalla Salmessa). Yllättävän paljon tavattiin talvehtimaan jääneitä kaulushaikaroita. (Tammikuussa 4 lintua) Pärnumaalla löytyi jälleen yksi talvehtiva kattohaikara, sekä Virtsussa nyt jo jokavuotiseksi talvehtijaksi muuttuva jalohaikara.

Talviharvinaisuuksia olivat Saarenmaalla ja Undvassa muuttohaukka sekä 2 kangaskiurua. Kablissa tavattiin Viron kolmas talvehtiva keltahemppo. Muita mielenkiintoisia havaintoja olivat Pulgojalla 9 metsähanhea sekä Võrussa Tamulajärvellä saman lajin edustaja, kesyyntynyt tai sairastunut lintu.  Länsi-Virossa tavattiin myös muutama aikainen merihanhi.

_dsc4110_fabalis_p

Tamulajärven kesy metsähanhi lokakuussa (Anser fabalis) (c) Timo Nuoranen

Alkuvuoden harvinaisin lintulaji oli Harjumaalla Jõelähtmen kaatopaikalla havaittu, ja vuoden ainoaksi jäänyt, isolokki. Muita harvinaisuuksia olivat mm. tammikuun lopussa löytynyt D-kategoriaan kuuluva harjakoskelo Tallinnasta. Maaliskuussa löydettiin kahdesta paikasta hiiripöllö, koko vuoden saldon ollessa 9 lintua. Muita harvinaisia talvehtijoita olivat 2 suopöllöä tammikuun puolivälissä Pärnumaalla sekä maaliskuussa Saarenmaalta löytyneet 2 saman lajin edustajaa.

Lopputalven ja alkavan kevään varhaisimpia saapujia olivat kurki 20.2 Saarenmaalla (viron aikaisin) ja ristisorsa helmikuussa. Veeren satamassa nähtiin naaras kyhmyhaahka, mikä oli vuoden ensimmäinen harvinaisuus. (syksyllä havaittiin myös yksi muuttava lintu) Paldiskissa 20.3 havaittu punakaulahanhi oli vuoden ensimmäinen, mutta vuosi jäi punakaulahanhen osalta kehnoksi, sillä vain 7 lintua havaittiin koko vuonna. 27.3 löytyi vuoden ensimmäinen kiljuhanhi Häädemestestä.

Kevät

Kevään alku petolintujen osalta oli hyvä. Järvamaalta löydettiin yhdestä paikasta 16 piekanan kertymä ja pärnussa Piklassa oli yhdessä “koossa” peräti 66 merikotkan kerääntymä. Kertonee jotain lajin kovasta runsastumisesta myös Virossa. Myös isohaarahaukka näyttää runsastuvan kovaa vauhtia. Kaikkiaan 7 lintua löydettiin kevätmuutolta, lisäksi lajin pesintä todettiin tänä vuonna edellisvuotisessa paikassa.

Huhtikuu toi lisää aikaisia saapujia ja muutamia hyviä haviksia. 1.4 löytyi Valgamaalta vuoden ensimmäinen haarahaukka. Myös haarahaukan esiintymismäärät näyttäisivät runsastuvat vuosi vuodelta. Vuoden aikana tavattiin kaikkiaan 37 lintua. Aardlan kaatopaikan lähettyvillä oleili koko pesimäajan vähintään yksi paikallinen lintu, mutta pesintää ei silti voitu varmistaa. Kevään muita hyviä haviksia olivat sisämaassa harvinainen kiljuhanhi Räpinassa ja vielä myöhemmin toinen lintu Audrussa. Kaikki keväällä havaitut 3 lintua ovat mitä ilmeisemmin ruotsalaisista istutuskantaa, koska mm. Audrun linnulta luettiin keltainen värirengas. Kaikkien yllätykseksi perinteisiltä Läänemaan paikoilta ei löytynyt yhtään kiljuhanhea koko keväänä.

Kevään ensimmäinen harjalintu löytyi 6. huhtikuuta Raplamaalta. Lajilla oli jälleen hyvä esiintyminen ja kaikkiaan 27 lintua tavattiin koko vuonna. 7.4 löytyi vuoden ensimmäinen sepelrastas Otepäältä. Koko vuonna löytyi vain 6 sepelrastasta, joten esiintymistä voidaan pitää harvinaisen vaisuna. Kevään kaikkein yllättävin kerääntyminen löydettiin Räpina polderilta missä laskettiin 250 mustapyrstökuirin kerääntymä. (viron suurin lajin kertymä)

Huhtikuun alku toi runsaasti ennätysaikaisia saapujia. 9.4 löydettiin Tartumaalta keltavästäräkki, 10.4 Harjumaalta pensastasku, 13.4 Valgamaalta käki ja 15.4 sinirinta. Kaikki olivat tiettävästi viron varhaisimpia saapujia. Kevään harvinaisuuksia olivat tulipäähippiäinen 10.4 Dirhamissa, mandariinisora Saarenmaalla 11.4 sekä 12.4 Vaskjalassa. Viron vasta 5. amerikanhaapana löytyi 18.4 Muhusta Kõinastusta. Vuoden ainoa lapinpöllö havaittiin 21.4 Lääne-Virumaalta. 23.4 kuultiin vuoden ensimmäinen pikkuhuitti Laevassa Tartumaalla, mutta lajin esiintyminen jäi vaisuksi sen ollessa koko vuonna vain 7 lintua.

Suomalaisten ansiokas staijaus toi mukavia havaintoja vähän retkeillyltä Itä-Virumaalta, Laagnasta. Parhaana 30.4 muutti kaikenkaikkiaan yli 180 petolintua, joista 115 hiirihaukka ja niiden lomassa mm. 2 arosuohaukkaa. Lisäksi nähtiin 3 muuttohaukkaa ja 15 piekanaa, sekä paikallinen töyhtökiuru. 2.5 Löytyi Puisesta Viron 4. ruostepääsky mutta se viihtyi vain päivän bongareiden ilona. 5.5 löytyi Rannakulasta vuoden ainoaksi jäänyt harmaasirkku muutolta. Toukokuun alku toi mukavasti lisää harvinaisuuksia. 6.5 löytyi Laevasta vuoden ensimmäinen käärmekotka sekä seuraavana päivänä Aardlasta toinen lintu. Aardlasta löytyi myös vuoden ensimmäiset raritiirat, 2 valkoposkitiiraa sekä 1 valkosiipitiira. Emajoelta tartussa havaittiin myöhemmin vielä toinen valkosiipitiira. (näiden ollessa kuitenkin hieman yllättäen vuoden ainoat valkosiipitiirat)

Toukokuun harvinaisuusjakso jäi kaikkiaan keskinkertaiseksi mutta tästä huolimatta tehtiin muutamia hyviä haviksia. 11.5 Lääne-Virumaalla löytynyt ruovikossa piileksinyt mustapäätasku ja pari päivää myöhemmin löytyi Haeskassa mehiläissyöjä (taisi jäädä vuoden ainoaksi). Vuoden ainoita olivat myös kaksi rantakurvia Puisessa ja Pärnumaalla. Lisäksi löydettiin kahden pitkäjalan parvi 15.5 Piklasta, sekä töyhtökiuru Kablista. Vuoden ensihavinto tehtiin virtavästäräkki samana päivänä. Tähtveressä Tartun ympäristössä löytyi jälleen käärmekotka ja myöhemmin ilmeisesti sama lintu Tartun ympäristössä. Kevään lopuksi nähtiin vielä yksi käärmekotka Pärnumaalta.

Kevään merkittävin invaasio todettiin Toukokuussa, sillä kuun viimeisenä päivä alkoi pikkukultarintojen rynnistys. Lintuja havaittiin kaikkiaan Valga- Tartu-, Pärnu, Põlva, – ja Võrumaalta koko vuoden aikana. Parhaimpana yhdessä paikassa Tartun lähistöllä havaittu 14 linnun kertymä. (samassa paikassa myöhemmin 7 varmistettua pesintää) Ilmatsalussa tavattiin 4 (2+2) mustakaula-uikkua, jotka yrittivät pesintää mutta luultavasti molemmat epäonnistuivat epävakaan vesitaseen takia. Kevään ainoaksi sepelsieppohavainnoksi jäi Saarenmaalla Kuressaaressa perinteisellä paikalla tavattu (yksinäinen) lintu. 5.6 Löytyi Lääne-virumaalta Vergin satamasta Viron 5. silkkihaikara ja heti perään jo Viron 6. Silkkihaikara Hiidenmaalta Orjakusta. 10.6 löytyi Ilmatsalusta Viron vuoden kovin rariteetti kun vasta maan toinen arohiirihaukka löydettiin. Harmiksi lintu määritettiin vasta myöhemmin kuvista, eikä sitä ollut mahdollisuus bongata. Raplamaalla seikkaili jälleen mustakorppikotka kun se tällä kertaa löydettiin puun latvasta. Kesän viimeiset harvinaisuudet olivat Pärnumalla löytyneet 5 ruostesorsaa, sekä 6.7 saman lajin edustaja Saarenmaalla.

_DSC2920_cali_p.jpg

Tartun pikkukultarintakolonia (Iduna caligata) (c) Timo Nuornaen

Kesästä alkusyksyyn

Keskikesä käynnistyi uusilla pesimähavainnoilla, kun 10.7 saatiin Vaiblan lintuasemalta verkoista yksi kenttäkerttunen. Kaksi viikkoa myöhemmin saatiin myös Pulgojan lintuasemalta neljä uutta lintua. Näistä linnuista todettiin viitteitä pesinnästä kun kahdella linnulla havaittiin hautomalaikut. Syksyn harvinaisuusjakso käynnistyi 28.8 kun Lääne-Virumaalta löytyi tälle vuodelle jo kolmas silkkihaikara. Ei ole täysin poissuljettua että kyseessä olisi sama paikalla aikaisemmin keväällä viihtynyt lintu. Harvinaisuusjakso jatkui Võrumaalta josta löytyi syksyn ensimmäinen keräkurmitsa. Muutama päivä myöhemmin Raplamaalta löytyi vielä 9 lintua sekä Tartumaalta yksi lintu. Paldiskista havaittiin myös muuttava leveäpyrstökihu, mikä jäi huippuvuoden (2015) jälkeen yllättäen vuoden ainoaksi linnuksi. Arosuohaukkojen osalta vuosi jatkui kevään tapaan hyvänä kun koko syksynä nähtiin peräti 8 lintua. Toisaalta punajalkahaukkojen esiintyminen jäi vaisuksi sillä vain 5 lintua havaittiin.

Syksyn harvinaisuusjakso jatkui kun Kablin lintuasemalla rengastettiin syyskuun toisella viikolla 3 tulipäähippiäistä. Myöhemmin syksyllä rengastettiin vielä yksi lintu sekä havaittiin Saarenmaalla yksi lintu. Lajin osalta esiintyminen oli näin ollen hyvä. Syksyn ennätysesiintyminen todettiin taigauunilinnulla kun kokonaista 24 lintua havaittiin. (vastaavasti Suomessa nähtiin noin 800 lintua) Matsalusta löytyi 25.9 punakottarainen ja se oli yllättäen hyvin näkyvillä ja bongatavissa. Kaksi päivää myöhemmin 27.9 löytyi Harjumaalta Rohuneemestä pikkusirkku, eikä se jäänyt vuoden ainoaksi. Vain kaksi päivää myöhemmin löytyi Sõrven lintuasemalta suomalaisten staijareiden muuttolennosta havaitsema sirkku. Ja vielä kuukauden päästä Kablin lintuasemalta löytyi vuoden 3. lintu mikä myös rengastettiin. 27.9 havaittiin Sõrvessä vielä muuttava isokirvinen. Syyskuun harvinaisuusjakso päättyi samana päivä haaskakameralta löydettyyn munkkikorppikotkaan, mahdollisesti sama keväästä asti maassa seikkaillut nuori lintu.

Loppusyksy

Lokakuun harvinaisuusjakso käynnistyi mukavasti kun Läänemaalta Sutlepasta löydettiin vasta Viron 5. kashmirinuunilintu. Hätäinen lintu oli vaikeasti havaittavissa mutta äänitallenne tukee määritystä vahvasti. Vaisuhkon harvinaisuussyksyn muita valopilkkuja oli vasta Viron 4. nunnatasku mikä löytyi Haapsalusta samoihin aikoihin. Lisäksi vielä lyhytvarvaskiuru havaittiin Läänemaalla, ollen vasta viron 12.havainto.

Lokakuun ensimmäisellä viikolla käynnistyi koko Euroopassa mittava taigarautiais-invaasio. Myös Viro sai nauttia tästä vähissä määrin. Ensimmäinen yksilö löytyi Ruhnun saarelta 14.10 ja heti perään 18.10 rengastettiin Kablista jo seuraava lintu. Seuraavana päivänä lajin invaasio jatkui Sõrven lintuasemalla jossa teemapyynnin tuloksena ja atrappia käyttäen saatiin heti yksi lintu verkkoon. Tulevana päivänä löytyi vielä maastosta toinen lintu. 29.10 jatkui sisämaasta havainnot kun Vaiblan lintuasemalta rengastettiin yksi lintu. Invaasion jo laantuessa löytyi vielä yksi viivyttelijä Tartun vedenpuhdistamolta jossa lintu viihtyi bongareiden ilona monta päivää aina joulukuulle asti, ollen maalle 217:s talvilaji. Harvinaisuuskauden päättyessä viimenen mielenkiintoinen havainto oli Pärnumaalta löytynyt 8 taviokuurnan parvi, sekä myöhemmin Raplamaalta ja Põlvamaalta löyneet yksilöt.

Marras-joulukuun viivyttelijöitä olivat 5.11 Tartumaalta löytynyt hernekerttu sekä Pärnusta havaittu pikkusirri. (Viron myöhäisin havainto) Loppuvuoden yllättäjä oli Saarenmaalta lumen keskeltä löytynyt Pronssi-ibis, joka kuitenkin kuoli ennen kuin lintu saatiin toimitettua hoitoon. Kyseessä oli vasta Viron 2. havainto. Joulukuun viimeisiä myöhästelijöitä olivat Saarenmaalla nähty muuttava riuttatiira (ensimmäinen talvihavainto), Hiidenmaalta luotokirvinen ja 2 sepelhanhea, Saarenmaalta mustaleppälintu ja tunturikiuru, sekä tuulihaukka. Useassa paikassa löydettiin vielä turturikyyhkyjä, mustapääkerttuja sekä pikku-uikkuja (yhteensä ennätykselliset 16 lintua) sekä 2 selkälokkia. Loppuvuoden viimeinen mielenkiintoinen havainto oli Sõrven lintuasemalla nähty nuori jääkuikka (vasta 5. talvihavainto) Myös talvehtimista yrittävä kattohaikara havaittin jälleen Raplamaalla.

Muutto

Kevätmuutto ei tuonut yllätyksiä, mutta syksyllä jysähti. 

Syysmuuton merkittävimmät muuttajat olivat tiaiset ja närhet. Kablissa oli tali- ja sinitiaisen osalta käynnissä Viron ennätysmuutot, eikä sellaista muuttoa ole koskaan aikaisemmin havaittu. Mielenkiintoinen yksityiskohta muutossa oli, että kaikki linnut muuttivat etelän asemesta pohjoiseen. Myös pystötiaisella oli hyvää muuttoa, mistä kertoo Kablissa pyydetyt 6200 lintua. Tätä enemmän lintuja on pyydetty vain vuonna 2000, milloin rengastettiin noin 10 000 lintua

Parhaat päiväsummat

Kabli 20.09; 21.09
Talitiainen – 60720; 47000
Kuusitiainen – 15935; 9000
Sinitiainen – 23380; 12000
Pyrstötiainen – 2430; 2800
Närhi – 1926
Puise 20.09
Närhi – 3690
Puise 26.09
Närhi – 18000 – Lajin uusi muuttoennätys

(Koottu seuraavista lähteistä – eElurikkus, estbirding.com, rariliin, facebook, tarsiger,com jne. Tekstiin ei tule viitata sillä se saattaa sisältää pieniä päivämäärävirheitä yms.)