Lahemaan kansallispuisto, HARJUMAA

Koko ja laajuus:

Kahden maakunnan, Harjumaan ja Lääne-Virumaan alueelle levittäytyvä suojelualue. Se perustettiin 1971, ollen Viron vanhin ja keskittyen lähinnä metsien ja merenrantaekosys-teemin suojelemiseen. Kokonaispinta-ala noin 74 000 ha, josta merta lähes 27 000 ha.

Saavutettavuus: tahtitahtitahti

Seudulle pääsee helposti monesta suunnasta. Puiston läpi kulkee useita pääasiassa pieniä sorateitä. Varsinaisia luontokeskittymiä alueella ei ole, vaan se koostuu useista pienistä kohteista ja nähtävyyksistä.

Linnut/Lajisto:

Alueen linnusto muodostuu tyypillisistä, metsä-, suo-, rantalajeista. Ehkä merkittävimpiä ovat vanhan metsän lajit, kuten pöllöt, pohjantikka, metso ja pikkusieppo. Kaikkiaan yli 222 lajia on alueella havaittu. Monet puiston lahdista ovat pohjoiseen muuttavien vesi- ja rantalintujen merkittäviä levähdysalueita . 

Vesi- ja rantalintujen muuttoa on seurattu joitakin vuosikymmeniä sitten Viinistun/ Pärispean niemellä, mutta viime vuosina se on ollut vähäisempää – potentiaalia on edelleen etenkin syksyisin. Syksyllä 2017 niemeltä havaittiin mm. pilkkaniska ja rantakurvi.

Yksi harvoista aluelle pystytetyistä lintutorneista sijaitsee Erulahden lounaiskulmassa. Kesällä ja alkusyksystä 2017 lahdella ruokaili merkittäviä määriä mm. sorsia ja muita vesilintuja. Myös merikotka kuuluu alueen vakituiseen pesimälajistoon.

Kansallispuistosta löytää ainakin kolme vesiputousta. Näistä merkittävimpänä Nõmmeveskin putous. Pedassaaren niemellä kasvavat myös Viron vanhimmat männyt, ”Pedassaare männid”. Vanhin elossa oleva näistä on tiettävästi yli 460-vuotias. 

Harvinaisemmista kasvilajeista puistossa kasvaa ikikuuruohon ja meripiikkiputken lisäksi mesimarja, jota muualla Eestissä tapaa vain muutamin paikoin.

lahemaa_k.jpg

Majoittuminen ja muut palvelut:

Kansallispuiston sisällä sijaitsee useita varteenotettavia majoituspaikkoja mm. Palmse Hotell, jossa on myös kansallispuiston virallinen opastuskeskus. Viinistussa on hotelli ja ravintola. Useissa satamissa ja niemennokissa toimii kesä- ja sesonkiaikaan kahviloita ja ”kõrtseja”. Ainakin Loksasta ja Võsusta löytää kaupat ja apteekit.

Rakenteet:

Merelle näkee monesta kohtaa ilman torniakin. Erulahden lintutorni auttaa näkemiseen ja Viinistun matala torni kurottaa ruovikon ylle. Kansallispuiston eteläosassa vierailu Viru-raballa on upea ilman ”vaatetorniakin”.

Ajo-ohje:

Lisätiedot:

Palmsen kartanossa kansallispuiston opastuskeskus.

Paras aika havainnoida:

Kevät- Kesä – alkusyksy

naytakartalla

 

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s