Võhandu jõe ürgorg, PÕLVAMAA

Koko ja laajuus: Upea useista devonikauden hiekkakivitörmistä koostuva suojelualue Saavutettavuus:  Mutkittelevaa jokea seurailee autotie jonka varrelta näke muutamia jokitörmiä. Jokialueen ja törmät hahmottaa parhaiten vesiteitse kanootilla. Linnut/Lajisto: Alueen rehevään ja monipuoliseen lajistoon kuuluu mm. kuningaskalastaja sekä todennäköisesti alueella esiintyvä virtavästäräkki. Alueen peruslajistoon kuuluu myös vanhan metsän lintulajistoa kuten töyhtö- ja hömötiainen sekä monet muut. Majoittuminen ja … Jatka lukemista Võhandu jõe ürgorg, PÕLVAMAA

Piusan hiekkakiviluolat, PÕLVAMAA

Koko ja laajuus: Piusan hiekkakiviluolat on pieni historia- ja luontokohde , syvällä Setumaan sydämmessä. Kohde on syntynyt vuosina 1922-1966 toimineen lasiteollisuutta palvelleen kaivostoiminnan seurauksena. Saavutettavuus:  Kohteeseen on hyvät opasteet maanteiden varsilta. Lajisto: Kohde on merkkittävä lepakoiden talvehtimispaikka kaakkois-Virossa. Joidenkin laskujen mukaan siellä talvehtii noin 4000 yksilöä joka vuosi. Itse kaivos on pääosin suljettu sortumavaaran takia … Jatka lukemista Piusan hiekkakiviluolat, PÕLVAMAA

Naissaari, HARJUMAA

Koko ja laajuus: Tallinnan edustalla sijaitsee kolme mielenkiintoista kohtalaisen helposti saavutettavaa saarta, Naissaari, Aegna ja Prangli. Näistä Naissaari on läntisin ja suurin, sekä selvästi metsäisin. Naissaari on ollut pitkään suljettu sotilassaari, mutta siitä on sittemmin muodostettu suojeltu ns.looduspark. Saaren sisäosat ovat pitkälti luonnontilaisia, pääosin hiekkapitoisia kuivia kankaita. Eteläosassa on myös suurehko hiekkadyyni. Saavutettavuus:  Naissaarelle pääsee Tallinnasta … Jatka lukemista Naissaari, HARJUMAA

Viidumäe LKA, SAAREMAA

Koko ja laajuus: Suhteellisen pienialainen metsien, soiden ja niittyjen pirstoma luonnonsuojelualue. Tunnetaan parhaiten runsaasta kasvilajistostaan. Sijaitsee Saarenmaan korkeimmalla kohdalla (59m). Saavutettavuus:  Helposti löydettävissä Kuressaare - Vilsandi väliseltä osuudelta. Linnut/Lajisto Luonnonsuojelualue on perustettu kasveja ja metsiä varten, mutta mikään ei estä havainnoimasta myös lintuja. Etenkin keväällä alueella voi kuulla useita pöllöjä sekä tikkoja. Merikotka kuuluu pesimälajistoon. … Jatka lukemista Viidumäe LKA, SAAREMAA

Valaste juga, IDA-VIRUMAA

Koko ja laajuus: Valsten putous on Viron korkein putous, nykytiedon mukaan yli 30m korkea. Se kuuluu Ontikan maisemansuojelualueeseen ja saa alkunsa Valaste-ojasta. Saavutettavuus:  Kohteelle on helppo löytää sillä se sijaitsee aivan Saka-Toila maantien ääressä. Lajisto: Putouksen alusmetsä sekä koko Ontikan maisemansuojelualueen alusmetsä kuuluvat ainutlaatuiseen nk. pankin alusmetsään. Maa-aines ja lajisto ovat siellä ravinteikasta ja pitkälle erikoistunutta. … Jatka lukemista Valaste juga, IDA-VIRUMAA

Virtsu, LÄÄNEMAA

Koko ja laajuus: Virtsu majakalla on pieni sorarantainen niemi, josta näkee parhaiten salmesta muuttavat linnut, sekä osan mantereen päälle Riian lahdelta lähtevistä linnuista. Saavutettavuus:  Kohde on erinomaisesti saavutettavissa omalla autolla, ja Virtsun satamaan pääsee linja-autolla useita kertoja päivässä. Linnut/lajisto: Virtsu on Riianlahden pohjoinen pullonkaula, josta on helppo laskea vesilintujen muuttoa toukokuussa ja miksei keväällä muutenkin. … Jatka lukemista Virtsu, LÄÄNEMAA

Loode tammik, SAARENMAA

Koko ja laajuus: Usean neliökilometrin laajuisesta Looden tammimetsästä on suojelun piirissä 56 hehtaaria. Saavutettavuus:  Päätien varren pysäköintiaukio on kolmen kilometrin päässä Kuressaaren keskustasta, joten paikalle pääsee helposti vaikka kävellen, pyöräillen tai tarvittaessa taksillakin. Linnut/Lajisto Loode tammik on merkittävä kasvikohde. Alue on tammien ja pähkinäin puhkomaa lehtoa ja niittyä. Kämmeköitä kasvaa 14 lajia, lisäksi katkeralinnunruohojen ja … Jatka lukemista Loode tammik, SAARENMAA

Matsalu laht, Haeska, LÄÄNEMAA

Koko ja laajuus: Matsalu laht kuuluu Euroopan tärkeiden lintuvesien joukkoon (Ramsar). Alue on niin suuri, ettei sitä voi kunnolla hallita. Lahti on 15 km pitkä ja sen pohjukassa on yli 10 neliökilometrin laajuinen ruovikko. Ranta on pääosin niittyä, sisempänä kasvaa kapea katajikkovyöhyke, minkä jälkeen tulee peltoa ja metsää. Saavutettavuus:  Kohde on erinomaisesti saavutettavissa, suojelualueella ei saa 1.3.-15.11 … Jatka lukemista Matsalu laht, Haeska, LÄÄNEMAA

Abruka, SAARENMAA

Koko ja laajuus: Pienehkö mutta idyllinen saari Saarenmaan eteläpuolella. Saarella  sijaitsee upea 83 ha:n lehdosta koostuva Natura alue. Saavutettavuus:  Saarelle pääsee yhteysaluksella Roomassaaren satamasta. Alus liikennöin kesällä ja talvella. Linnut/Lajisto: Abruka tunnetaan pääasiassa hienosta lehdostaan. Vanhimmat lehmukset ovat tiettävästi yli 160 vuotiaita. Jalopuiden varjossa kasvaa pähkinäpensasta sekä Virossa harvinaista marjakuusta. Kasvilajisto on erittäin runsas ja lajistoon … Jatka lukemista Abruka, SAARENMAA

Kübassaare, SAARENMAA

Koko ja laajuus: Laajahko (512 ha) maisemansuojelualue Saarenmaan kaakkoisnurkassa. Saavutettavuus:  Autotie vie aivan majakkaniemelle asti, josta on helppo havainnoida. Linnut ja muu lajisto: Kübassaare on linnustollisesti yksi Saarenmaan parhaista, mutta vähän retkeillyistä alueista. Se kuuluu Kahtlan-Kübassaaren maisemanhoitoalueeseen ja on sekä IBA että Natura-alue. Näiden lisäksi  Kahtla-Kübassaare kuuluu myös Viron IPA (Important Plant Area) – alueisiin. … Jatka lukemista Kübassaare, SAARENMAA

Tamme Laurin tammi, VÕRUMAA

Koko ja laajuus: Koko Viron suurin ja vanhin yksittäinen puu ”Tamme Lauri tamm”, metsätammi, (Quercus robur), sijaitsee Urvastessa Võrumaalla. Ympärysmitaltaan n.850 cm, lähes 700-vuotias puuvanhus sijaitsee Võrumaan pohjoisosassa pienen pellon laidalla. Iästään huolimatta puu vaikuttaa erittäin hyväkuntoiselta, vaikkakin on saanut useita kolhuja salamaniskusta. Puu on ylhäältä osittain ontto, mutta on nykyään valettu betonia täyteen. Betoni liitty Viron … Jatka lukemista Tamme Laurin tammi, VÕRUMAA

Taevaskoja, PÕLVAMAA

Koko ja laajuus: Taevaskoja on osa isohkoa Ahja jõe Urgoru Maakaitsealaa ja se siltää pääasiassa metsäaluetta Kaakkois-Virossa. Alueen eteläosan näyttävin osa tunnetaan myös hiekkakivitörmistään.  Saavutettavuus:  Linnut/Lajisto: Pesimälajistoon kuuluu ainakin kuningaskalastaja, virtavästäräkki ja törmäpääsky, sekä koko joukko muita yleisempiä lajeja. Kuningaskalastajalle biotooppi on erittäin optimaalinen sillä pesäpaikkoja on tarjolla yllin kyllin. Kunkku viihtyy samoilla nurkilla ympäri vuoden, mikäli joki … Jatka lukemista Taevaskoja, PÕLVAMAA

Ilmatsalu, TARTUMAA

Koko ja laajuus: Laajahko pienemmistä ja isommista kala-altaista koostuva kompleksi metsän ja peltojen rajalla. Saavutettavuus:  Parkkipaikan löytää sopivasti mutta etenkin loppukesästä tiheä kasvillisuus ja pusikot tekevät sokkeloisen vaikutelman. Hyvä polku vie tornille. Linnut: Keväisin parhaat vesilintumäärät ovat pohjoisemmassa altaassa. Myös idänpuoleiselta rannalta näkee hyvin ja linnut ovat myötävalossa. Kesällä näkee usein mustahaikaran ja muuttoaikoina vesi- … Jatka lukemista Ilmatsalu, TARTUMAA

Sipa pärn, RAPLAMAA

Koko ja laajuus: Koko Viron suurin lehmus ("Sipa pärn", todennäköisesti metsälehmus, Tilia cordata), ympärysmitta 900 cm ja korkeus 13m, sekä Raplamaan vanhimman linnan rauniot, Varbola linnus sijaitsevat Märjamaalla Länsi-Viron ytimessä. Sipan tiettävästi yli 600-vuotias lehmus sijaitsee Märjamaan länsiosassa keskellä pientä peltoa. Lehmus tunnetaan paikallisten keskuudessa hyvin ns. uhripuuna tai jopa ns. rakkauden tuojana. Lehmuksen juurella olevalle uhrikivelle on viety … Jatka lukemista Sipa pärn, RAPLAMAA

Jägala juga – Jõelähtme, HARJUMAA

Koko ja laajuus: Jägalan putous, Linnamäen hüdroelektrijaam ja Rebalan kivihaudat (Rebala muinsus-kaitseala) sijaitsevat kovin lähekkäin. Viron levein putous (yli 50m) sijaitsee Jägalan joessa, 4 km ennen meren rantaa. Samaisen joen alajuoksulta, muutaman kilometrin päästä löytyy myös vierailemisen arvoinen vesivoimala. Rebalan kivihaudat sijaitsevat aivan päätien varressa. Saavutettavuus:  Kohteet ovat kohtalaisen helposti saavutettavissa, ja ne ovat hyvin … Jatka lukemista Jägala juga – Jõelähtme, HARJUMAA