Viron linnut

Viron linnusto on Euroopan huippua! 

Suomalaisen silmin katsottuna lintuja on usein hämmästyttävän paljon ja touko-lokakuussa päivän lajimäärä kipuaa helposti toiselle sadalle, ennätyksissä jopa lähelle kahta sataa. Tutustu myös atlaskarttaan.

YLEISTÄ:

Hanhet:

Maalis-huhtikuussa pelloille ja niityille saapuu satoja tuhansia metsä- ja tundrahanhia. Ensi alkuun lintuja on vain Riianlahden ympärillä, mutta pian ne levittäytyvät lähes kaikkialle lukuunottamatta maan kaakkoisinta ja luoteisinta kulmausta. Tärkeimmät levähdysalueet sijaitsevat Pärnun, Haapsalun, Narvan ja Räpinan väliin jäävillä aukeilla. Lisäksi huhtikuun puolivälissä laitumille saapuu pari sataa tuhatta valkoposkihanhea. Hanhia on keväällä todella paljon, ne lähtevät kohti pesimäalueita toukokuun kuluessa. Sepelhanhista suurin osa muuttaa maan luoteispuolitse. Harvinaisemmista lajeista kiljuhanhia ja lyhytnokkahanhia tavataan vuosittain, kiljukkaita Läänemaalla ja lyhytnokkia eniten Pärnun seudulla. Punakaulahanhi on sekin jokavuotinen, yleisimmin ne viihtyvät Matsalun alueen valkoposkiparvissa.

Syksyllä hanhimassat ohittavat Viron syys-lokakuussa. Valkoposki- ja sepelhanhet seuraavat Suomenlahden pohjoisrantaa ja niitä näkee eniten luoteen niemenkärjissä ja Matsalun alueella. Harmaahanhien reitti kulkee kaakompana, Tarton korkeudella tai joinakin vuosina vieläkin etelämpänä.

linnut hanhi
Massa ilmassa (c) R. Lammin-Soila

Pöllöt:

Virossa selvästi yleisin laji on viirupöllö, selkeästi runsaampi kuin Etelä-Suomessa. Lintuja näkee monasti tien varressa kyttäämässä. Lehto- ja varpuspöllö ovat runsaita nekin, samoin hyvinä vuosina suo- ja sarvipöllö. Helmipöllöjä pesii koko maassa muutama sata paria. Huuhkaja on tuntemattomasta syystä 2010-luvulla vähentynyt rankasti. Harvinaisia lapin- ja hiiripöllöä pesii niitäkin muutama pari. Varsinaisesti hiiripöllö on vain talvivieras, samoin kuin erittäin harvinainen tunturipöllö. Odotetuin uusi pesimälaji on tornipöllö, jonka tiedetään pesivän jo Itämeren eteläosissa.

linnut pollo
Metsän mietteitä (c) R. Lammin-Soila

Tikat:

Hyviä tikkametsiä on eri puolilla kautta maan. Moni metsäkaistale ei ole metsänhoitajaa nähnytkään, vaan lahottajat, hyönteiset ja sen myötä myös tikat saavat vapaasti olla ja elellä. Käpytikka on selvästi yleisin laji, lisäksi palokärjen, harmaapää-, valkoselkä-, pikku- ja pohjantikan pesimäkannaksi arvioidaan tuhansia. Tammitikka levisi maahan 2000-luvun alussa ja nykyään pesiviä pareja lienee jo satoja. Vihertikka sen sijaan vähenee – Hiiumaalla sitä ei ole, mantereella laji on ilmeisesti hävinnyt ja vain Saaremaalta tulee havaintoja säännöllisesti. Vastaavasti saarilta puuttuvat harmaapää-, valkoselkä-, tammi- ja pohjantikka.

Den med Peri, Estonia
Nakutanpa jalopuuta (c) R. Lammin-Soila

Talvi:

Lintuja on eniten Saaremaalla, Hiiumaalla ja Tallinnassa. Väinameri jäätyy useimpina vuosina, mutta saarten länsipuolella talvehtii yleensä tukeva joukko vesilintuja ja lokkeja. Maalinnuista hiirihaukka on yleinen. Mantereella linnut keskittyvät ihmisten lähelle, vaikka varsinaisia ruokintoja ei edelleenkään paljon ole. Mm. viitatiainen, pähkinänakkeli ja monet tikat ovat runsaita.

Nisäkkäät tallustavat talvellakin metsissä ja niiden lumijälkiä näkyy joka puolella – jos on lunta. Lumitilanteen näkee ilmatieteen laitoksen sivulta.

 

Kevät:

Kevät puhkeaa etelässä keskimäärin vähän aikaisemmin kuin Suomessa. Varhaisia muuttolintuja voi saapua jo helmikussa, mutta varmasti vilkas muutto viriää vasta maaliskuussa. Massat ovat aikajärjestyksessä ensin hanhet, sitten peippolinnut, hyönteissyöjät, arktiset vesilinnut ja lopulta touko-kesäkuun vaihteessa kahlaajat. Mukavan runsaina suomalaisen silmille pomppaavat rannikon ristisorsat ja pikkutiirat, sisämaan haikarat ja kiljukotkat sekä paikoin vakituiset harjalintu ja keltahemppo.

Muuton tarkkailu on antoisinta kohdassa, jossa reunavaikutus tiivistää lintujen reitit ahtaalle. Tällaisia ovat esimerkiksi Pärnumaan rannikko, Suursalmi, Salme Saarenmaalla, Ristna Hiidenmaalla, Põõsaspea Läänemaalla ja Suomenlahden rannikko Itä-Virumaalla. Muualla määrät ovat pienempiä, kun muutto kulkee enemmän hajallaan.

Kasvit ilmaantuvat esiin omassa aikataulussaan. Tienvarsilla huomaa heti ylettömän runsaat pähkinäpensaan norkot ja saarnien sekavat siemenryppäät. Sini- ja valkovuokkojen seassa myös kelta- ja arovuokko ovat yleisiä. Kylmänkukkia rehottaa niityn täydeltä, tammimetsissä imikät kukoistavat ja lehdoista voi löytää laikkukaupalla suomukkaa. Kesää kohti käännyttäessä kömpivät kämmekätkin pintaan – toukokuun lopulla kukkii tavanmukaisesti jo 15 lajia. Samaan aikaan kuoriutuvat hellepäivinä ensimmäiset lampi- ja hukankorennot. Ruskohukkaa on toisinaan touko-kesäkuun vaihteessa jo tuhansittain.

 

Kesä:

Kesäkuun alku on riemun aikaa, kun linnunlaulu raikaa ja viitakerttunen lurittaa yöhön taikaa. Moninaiset elinympäristöt ovat maan suuri rikkaus. Soilla soi monien kahlaajien joukossa mustapyrstökuiri käkien kukunnan keskellä. Metsissä kaikuu kuhakeittäjän vislaus yhdessä pikkusiepon jankuttavan säkeen kanssa. Niityillä näkyy ylettömästi pensastaskuja, ja pienellä onnella sieltä hoksaa peltopyypoikueen tai turturikyyhkyn. Kosteikoilla yölaulajien konsertin yllä riekkuu rastaskerttusen ruokkoamaton rallatus.

Juhannukselta alkaa kahlaajien syysmuutto. Niitä pysähtyy parvikaupalla sinne tänne, erityisesti Haversiin (Läänemaa), Matsaluun (Pärnumaa), Luidjaan (Hiidenmaa) ja Koguvaan (Muhu). Hyvänä päivänä rannikolla näkee päivässä satoja, jopa tuhansia muuttavia kahlaajia. Naurulokin syysmuuton huippu on keskikesällä, mustalinnun koiraat menevät heinäkuussa. Elokuun lajikirjo onkin jo varsin rusas, kun moni peto- ja varpuslintu lähtee liikkeelle.

Syksy: tulossa...

Alla lista Virossa vuosittain tavattavista suomalaisittain mielenkiintoisista lajeista.  HUOM! Vuoden 2016 havainnot ovat koottu Rariliinista ja elurikkuksesta, ja saattavat sisältää pieniä puutteita!

Pesimäkannan arvio on tehty seuraavista lähteistä:

Elts, J., Leito, A., , Leivits, A., Luigujõe, L., Mägi, E., Nellis, R., Nellis, R., Ots, M. & Pehlak, H. Eesti lindude staatus, pesitsusaegne ja talvine arvukus 2008-2012 (Hirundo 2/2013)

Elts, J., Kuresoo, A., Leibak, E., Leito, A., Leivits, A., Lilleleht, V., Luigujõe, L., Mägi, E.,  Nellis, R., Nellis, R., & Ots, M. Eesti lindude staatus, pesitsusaegne ja talvine arvukus 2003-2008 (Hirundo 1/2009)

Renno, O. Eesti haudelindude levikuatlas 1981

 

Lintulaji

Kiljuhanhi 
Punakaulahanhi
Allihaahka
Riekko
Mustakaula-uikku
Pikkuhaikara
Jalohaikara
Mustahaikara
Kattohaikara
Haarahaukka
Isohaarahaukka 
Pikkukiljukotka 
Kiljukotka
Punajalkahaukka
Pikkuhuitti
Riuttatiira
Mustapyrstökuiri
Heinäkurppa
Mustatiira 
Valkosiipitiira
Kuningaskalastaja
(sininärhi)
Harjalintu
Vihertikka
Tammitikka
Valkoselkätikka
Lapinpöllö
Töyhtökiuru
Nummikirvinen
Sitruunavästäräkki 
Virtavästäräkki
Sepelrastas
Sepelsieppo
Viitatiainen
Pussitiainen
Keltahemppo
Harmaasirkku

Havainnot 2016

3  hav. (perinteisillä 0)
7 hav. (kaikki kevät)
suurin a 250
5  hav. (2 eri paikkaa)
4 yks. (2/2 pp Tartussa)
2 hav. (hyväksyttyjä 0!)
>100 paria,
50 hav. (pp salattu)
~ pp
60 (ei pesintää!)
20 (1 pesintä+ 1 yritys)
~ pp
15 hav. (pp – ei tiedossa)
7 (syksy)
23 (7 yks. huono vuosi)
~ pp
~ pp
36 (12 k soidin)
~ pp
2 (erittäin huono vuosi???)
~ pp
0 (viim. havainto 2012)
30 (huono esiintyminen)
2-3 rev. (katoaako?)
~ pp
~ pp
1
2 (katoaako lajistosta)
3 (+1 Sõrve linnujaam)
~ pp
>30 (useita pp!)
12 (melko huono vuosi)
1 (huono vuosi)
~ pp
~ pp
~ pp
1

Havainnot 2017

5 hav. (perinteisillä 3)
40 hav. (k30; s10)
suurin a 500
3 hav. (sama paikka)
2 yks. (ei pp)
0
suurin kertymä 341p!
54 hav. 
~ pp
36 (ei pesintää!)
24 (1 pp+ 1 Mmil/mig pp)
~ pp
15 hav (pp – ei tiedossa)
43 hav (syksy – 1kv lintuja)
26 (n. 15 pp)
~ pp
~ pp
26 (15 k soidin)
~ pp
4 (3″+1 1kv)
~ pp
1? (ei RK hyväksymä)
33 hav.
2-3 rev.
~ pp
~ pp
0
2 yks.
5
~ pp
34 (useita pp!)
22 hav. (20 eri lintua)
3 (huono vuosi)
~ pp
~ pp
~ pp
1

VLS_Kansivedos.jpg

TILAA ainutlaatuinen kooste VIRON LINNUISTA vuoden 1990-2010 havainnoista! 

Teos sisältää runsaasti huippukuvaajien ottamia kuvia Virosta sekä kattavan ja laadukkaan koosten havainnoista. Lisätiedot VLS:n kotisivuilta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s