Koko ja laajuus: Pieni yksityismaalla sijaitseva lintukohde Saavutettavuus: Altaiden reunaan on helppo löytää mutta itse altaat ovat yksityisaluetta ja allasalueelle meneminen on kiellettyä. Linnut ja lajisto: Kala-altailla on tavattu kaikki hyvien lintujärvien peruslajit sekä myös kosolti harvinaisuuksia. Altaiden jokavuotiseen pesimälajistoon kuuluvat mm. pikku-uikku, ruskosuohaukka, pussitiainen, ruokosirkkalintu ja valkoselkätikka, Myös kuningaskalastaja, sitruunavästäräkki ja mustahaikara on tavattu … Jatka artikkeliin Haaslavan kala-altaat, TARTUMAA
Avainsana: Tartumaa
Alatskivi, TARTUMAA
Koko ja laajuus: Alatskivi on pienehkö kunta Peipsin rannalla Tartumaan maakunnan koilliskulmassa. Kunnassa on kolme lintukohdetta viiden kilometrin päässä toisistaan: Lahepera järv, Ninan majakka ja Alatskiven linna. Saavutettavuus: Tie vie perille asti. Bussivuoroja on Tarton suunnalta paljon ja Tallinnastakin päivittäin. Lajisto: Keväällä Lahepera järvellä levähtää vesilintuja, toisinaan lähipelloilla myös hanhia ja joutsenia. Huhtikuussa täällä kuten … Jatka artikkeliin Alatskivi, TARTUMAA
Järvselja, TARTUMAA
Koko ja laajuus: Järvseljan kylän kupeessa rehottaa 2 neliökilometrin laajuinen vanha metsä, jonka ytimessä on 20 hehtaaria kaksisataavuotiasta soistuvaa kuusivaltaista kosteaa lehtoa. Pohjoisempana metsäseutu jatkuu 10 kilometriä aina Ahunapaluun asti, josta jo aukeaakin Emajoen suisto. Saavutettavuus: Suht helposti saavutettava kohde. Liikkumista on rajoitettu metsän vanhimmissa osissa. Lajisto: Tikkoja ja pöllöjä, kuten muitakin metsälintuja, on mukavan … Jatka artikkeliin Järvselja, TARTUMAA
Ilmatsalu, TARTUMAA
Koko ja laajuus: Laajahko pienemmistä ja isommista kala-altaista koostuva kompleksi metsän ja peltojen rajalla. Saavutettavuus: Parkkipaikan löytää sopivasti mutta etenkin loppukesästä tiheä kasvillisuus ja pusikot tekevät sokkeloisen vaikutelman. Hyvä polku vie tornille. Linnut: Keväisin parhaat vesilintumäärät ovat pohjoisemmassa altaassa. Myös idänpuoleiselta rannalta näkee hyvin ja linnut ovat myötävalossa. Kesällä näkee usein mustahaikaran ja muuttoaikoina vesi- … Jatka artikkeliin Ilmatsalu, TARTUMAA
Valmaotsa polder, TARTUMAA
Koko ja laajuus: Kosteikko oli parhaimmillaan n. neliökilometrin laajuinen, mutta on sittemmin kuivunut tai kuivatettu valtaosin ihmistoiminnan seurauksena. Saavutettavuus: Helposti saavutettavissa. Pieni peltotie voi olla märkään aikaan ajokelvoton. Lajisto: Polder eli kosteikko oli kevättulvan aikaan parhaimmillaan kun paikalle kerääntyi jopa tuhansia hanhia, sorsia ja kahlaajia. Pesimäaikaan paikalla ovat viihtyneet pikkuhuitti, lampiviklo, valkosiipitiira ja sitruunavästäräkki. Näistä … Jatka artikkeliin Valmaotsa polder, TARTUMAA
Kärevere luht ja kävelyreitti, TARTUMAA
Koko ja laajuus: Käreveren luhta on vajaan neliökilometrin kokoinen aukea maantien ja Emajoen vieressä. Sieltä Ilmatsalun altaille on järjestetty 5,2 km pitkä opastettu kulkureitti. Kävelyreitti (eli matkarada) lönköttelee pari kilometriä metsässä, ylittää laskuojan ja jatkaa ojanvartta Ilmatsalun lintutornille ja edelleen Ilmatsalun kylään. HUOM: Tulvan aikaan silta voi olla mahdoton ylittää. Saavutettavuus: Tartto – Tallinna päätie … Jatka artikkeliin Kärevere luht ja kävelyreitti, TARTUMAA
Sangla polder ja Kureküla, TARTUMAA
Koko ja laajuus: Sangla polder oli noin 50 hehtaarin kosteikko, mutta se on sittemmin kuivatettu mutta Kurekülan pellot jotka käsittävät noin 5 x 6 kilometrin alueen, tavataan edelleen mm. hanhia. Tamme paljandin kohdalta näkee melko hyvin Võrtsjärven selälle. Saavutettavuus: Alue on helposti saavutettavissa. Lajisto: Aluella ruokaili vielä joitakin vuosia sitten parhaimmillaan n. 20-40 000 hanhea, … Jatka artikkeliin Sangla polder ja Kureküla, TARTUMAA
Valguta Polder, TARTUMAA
Koko ja laajuus: Valguta polder oli n. 2 x 4 kilometrin kokoinen kosteikkoalue, jonka kuivattaminen aloitettiin jo 1960-luvulla. Kuivattamisen yhteydessä alue ojitettiin ja vesialtaiden yhteyteen laitettiin pumput jotka pitivät ne jatkuvasti kuivana. 1968 kuivatustyön valmistuessa aluettaa ruvettiin käyttämään lopulta maatalous- ja heinämaana. Viron uudelleen itsenäistyessä 1989 alueen pellot jäivät pikku hiljaa tarpeettomiksi ja 2009 kuivatuspumput pysäytetiin, … Jatka artikkeliin Valguta Polder, TARTUMAA
Aardla polder, TARTUMAA
Koko ja laajuus: Maan parhaisiin kuuluva suojeltu kosteikko. Alue koostuu kolmesta osasta: 1) Porijõgi tien pohjoispuolella 2) Aardla järv ympäristöineen tien eteläpuolella 3) Tartu prügila (kaatopaikka) eteläpäässä. Saavutettavuus: Kohde on helposti saavutettavissa. Linnut: Seutu on parhaimmillaan korkean kevättulvan aikaan. Kuivana vuonna lintuja on yllättävän vähän. Pesiviä lajeja on yli 150, joukossa mm. uikkuja, rantakanoja ja kerttusia … Jatka artikkeliin Aardla polder, TARTUMAA
Alam-Pedja, TARTUMAA
Koko ja laajuus: Suojelualue käsittää 340 km2 metsiä ja soita. Liikkua saa vain teillä ja merkityillä poluilla. Retkeilijöille on järjestetty kaksi polkua, Kirna (1.) ja Selli (2). Lisäksi halukkaat pääsevät kanootilla Põltsamaa - Emajõgi vesille. Saavutettavuus: Hieno, hankalasti lähestyttävä kohde 30 km Tartusta luoteeseen. Linnut: Petoja, kanalintuja ja tikkoja esiintyy ympäri vuoden. Suojelualueella on runsaasti … Jatka artikkeliin Alam-Pedja, TARTUMAA