Koko ja laajuus: Laaja ranta- ja niittyalue Saarenmaan eteläkärjen luoteisosassa Saavutettavuus: Kohde on hyvin viitoitettu päätieltä, mutta kesäaikaan rantoja ja niittyjä laiduntaa karjalauma joka estää pääsyn aivan rantaan. Linnut/Lajisto: Rahuste on ehkä kaikkein tunnetuin kohde talviaikaan, mutta se kuuluu ehdottomasti saaren parhaisiin kohteisiin ympäri vuoden. Laaja rantaniittyjen suojelualue seurailee meren rantaa n. 5km matkalla ja … Jatka artikkeliin Rahuste lka, SAAREMAA
Koko ja laajuus: Vormsi on keskikokoinen, pääosin aika metsäinen saari Läänemaalla, jolla elää edelleen noin 200 asukasta ympäri vuoden. Saaren itäosassa on myös joitakin suoalueita ja sisäosissa on useita viljeltyjä peltoalueita. Saavutettavuus: Vormsille pääsee läpi vuoden autolautalla Rohukülan satamasta. Myös itse saarella kulkee linja-auto tai sinne voi mennä omalla autolla. Linnut/Lajisto: Vormsin peruslajistoon kuuluvat tikat ja pöllöt. … Jatka artikkeliin Vormsin saari, LÄÄNEMAA
Koko ja laajuus: Alatskivi on pienehkö kunta Peipsin rannalla Tartumaan maakunnan koilliskulmassa. Kunnassa on kolme lintukohdetta viiden kilometrin päässä toisistaan: Lahepera järv, Ninan majakka ja Alatskiven linna. Saavutettavuus: Tie vie perille asti. Bussivuoroja on Tarton suunnalta paljon ja Tallinnastakin päivittäin. Lajisto: Keväällä Lahepera järvellä levähtää vesilintuja, toisinaan lähipelloilla myös hanhia ja joutsenia. Huhtikuussa täällä kuten … Jatka artikkeliin Alatskivi, TARTUMAA
Koko ja laajuus: Virtsu majakalla on pieni sorarantainen niemi, josta näkee parhaiten salmesta muuttavat linnut, sekä osan mantereen päälle Riian lahdelta lähtevistä linnuista. Saavutettavuus: Kohde on erinomaisesti saavutettavissa omalla autolla, ja Virtsun satamaan pääsee linja-autolla useita kertoja päivässä. Linnut/lajisto: Virtsu on Riianlahden pohjoinen pullonkaula, josta on helppo laskea vesilintujen muuttoa toukokuussa ja miksei keväällä muutenkin. … Jatka artikkeliin Virtsu ja Puhdun lehto, PÄRNUMAA
Koko ja laajuus: Matsalu on maan suurimpana kansallispuistona ja luonnonsuojelualueena kaikkein tunnetuin luontoretkikohde suomalaisille matkailijoille. Lahti ja sitä ympäröivät alueet kuuluvat Euroopan tärkeiden lintuvesien joukkoon eli ns. Ramsar-alueisiin. Suojelualueen kokonaispinta-ala on 48 600 hehtaaria, joka tarkoittaa sitä, ettei sitä voi kunnolla havainnoida tai hallita ainakaan yhden päivän aikana. Vesialue on 15 km pitkä ja sen … Jatka artikkeliin Matsalu laht, Haeska, LÄÄNEMAA
Koko ja laajuus: Laajahko (512 ha) maisemansuojelualue Saarenmaan kaakkoisnurkassa. Saavutettavuus: Autotie vie aivan majakkaniemelle asti, josta on helppo havainnoida. Linnut ja muu lajisto: Kübassaare on linnustollisesti yksi Saarenmaan parhaista, mutta vähän retkeillyistä alueista. Se kuuluu Kahtlan-Kübassaaren maisemanhoitoalueeseen ja on sekä IBA että Natura-alue. Näiden lisäksi Kahtla-Kübassaare kuuluu myös Viron IPA (Important Plant Area) – alueisiin. … Jatka artikkeliin Kübassaare, SAAREMAA
Koko ja laajuus: Pienehkö peltoalue aivan Tallinnan lähellä Tarton maantien kupeessa. Saavutettavuus: Peltoja ympäröi tieverkosto, jota on helppo ajaa, ja linnut ovat lähellä. Linnut: Vaskjalassa Pajupean külan lähipellot on varsinkin keväisin maalis-toukokuussa arktisten hanhien suosiossa. Keväällä pelloilla laiduntaa useita tuhansia tundra- ja metsähanhia, sekä vähemmän valkoposkihanhia. Paikka on myös siinä mielessä erityinen, että pellot ovat Pajupean … Jatka artikkeliin Vaskjalan pellot, HARJUMAA
Koko ja laajuus: Kosteikko oli parhaimmillaan n. neliökilometrin laajuinen, mutta on sittemmin kuivunut tai kuivatettu valtaosin ihmistoiminnan seurauksena. Saavutettavuus: Helposti saavutettavissa. Pieni peltotie voi olla märkään aikaan ajokelvoton. Lajisto: Polder eli kosteikko oli kevättulvan aikaan parhaimmillaan kun paikalle kerääntyi jopa tuhansia hanhia, sorsia ja kahlaajia. Pesimäaikaan paikalla ovat viihtyneet pikkuhuitti, lampiviklo, valkosiipitiira ja sitruunavästäräkki. Näistä … Jatka artikkeliin Valmaotsa polder, TARTUMAA
Koko ja laajuus: Sangla polder oli noin 50 hehtaarin kosteikko, mutta se on sittemmin kuivatettu mutta Kurekülan pellot jotka käsittävät noin 5 x 6 kilometrin alueen, tavataan edelleen mm. hanhia. Tamme paljandin kohdalta näkee melko hyvin Võrtsjärven selälle. Saavutettavuus: Alue on helposti saavutettavissa. Lajisto: Aluella ruokaili vielä joitakin vuosia sitten parhaimmillaan n. 20-40 000 hanhea, … Jatka artikkeliin Sangla polder ja Kureküla, TARTUMAA
Koko ja laajuus: Pieni sisamaan lintujärvi jonka ympärillä useita samantyyppisiä kosteikkoja ja peltoja. Saavutettavuus: Kohteelle on helppo löytää, mutta lintutornit ovat vaikeasti tavoitettavissa pienten teiden ja polkujen takana. Linnut: Sutlepan "meri" on pieni merenlahdesta aikoinaan kuroutunut rehevä lintujärvi. Lahdella levähtää vuosittain paljon vesilintuja ja vähintään kaksi kertaa siellä on tavattu myös mustakaulauikku. Ympäröivillä pelloilla ja kosteikoilla … Jatka artikkeliin Sutlepa, LÄÄNEMAA
Viron retkiopas 