Ilmatsalu, TARTUMAA

Koko ja laajuus: Laajahko pienemmistä ja isommista kala-altaista koostuva kompleksi metsän ja peltojen rajalla. Saavutettavuus:  HUOM. Kohde tulee ilmiesesti poistumaan koska alueen maanomistaja aloittaa golfkentän rakennustyöt ja asuinrakennusten rakentamisen alueelle. Kuinka tämä vaikuttaa lintuihin ei vielä ole ihan tarkkaan tiedossa. Päivitetty 3/2024! Parkkipaikan löytää sopivasti mutta etenkin loppukesästä tiheä kasvillisuus ja pusikot tekevät sokkeloisen vaikutelman. … Jatka artikkeliin Ilmatsalu, TARTUMAA

Paljassaare, HARJUMAA

Koko ja laajuus: Paikkaa voisi luonnehtia "Viron Finnooksi", mutta välimatkat ovat selvästi pidempiä. Polkupyörällä pääsee näppärästi. Saavutettavuus:  Paikalle pääsee kohtalaisen joutuisasti. Perille saavutaan sataman länsilaitaa seurailevaa huonokuntoista autotietä myöten. Linnut: Laajalla alueella ovat käymisen arvoisia paikkoja ainakin molemmat lintutornit. Vesilintuja lepäilee niemeä ympäröivillä matalilla lahdilla ja rakkolevillä. Talvella voi nähdä tai ainakin kuulla viiksitimalin ja … Jatka artikkeliin Paljassaare, HARJUMAA

Rocca al Mare’n ranta, HARJUMAA

Koko ja laajuus: Koplin lahti on Tallinnan kaupungin luoteisosassa, ja ruovikkoinen lintualue lahden pohjukassa. Eläintarhan, Saku suurhallin, Rocca al Mare -ostoskeskuksen ja samannimisen hotellin pohjoispuolella levittäytyvä matala merenlahti on aivan Paldiski maanteen varrella. Saavutettavuus:  Tallinnan vanhaan keskustaan on matkaa viisi kilometriä. Paikalle pääsee läpi koko vuoden, bussi 41 kulkee väliä 'Balti jaam' - 'Rocca al … Jatka artikkeliin Rocca al Mare’n ranta, HARJUMAA

Põõsaspean niemi, (Spithamn) LÄÄNEMAA

Koko ja laajuus: Karu niemennokka,  niemen tyvellä on pieni metsä ja laajahko niitty. Saavutettavuus:  Kohde on erinomaisesti saavutettavissa ja autolla pääse aivan rantaan. Linnut: Põõsaspeassa näkee vesi- ja rantalintuja aina silloin kun meri ei ole jäässä. Kevätarktikan seuraamiseen on parempiakin paikkoja, mutta syysarktika voi erityisesti heinä-lokakuussa olla massiivista. Epävirallisesti Itämeren paras paikka seurata syysarktikaa. Aamun … Jatka artikkeliin Põõsaspean niemi, (Spithamn) LÄÄNEMAA

Sõrven lintuasema, SAAREMAA

Koko ja laajuus: Metsiköitä, puskia ja katajien rikkomaa niittyä meren äärellä. Saarenmaan eteläisin kärki tunnetaan paremmin yleisnimellä Sõrve tai Sõrven niemi. Tämä alue on ollut aikoinaan saari, joka sittemmin on Salmejoen kohdalta kuroutunut umpeen. Niemellä maasto on melko vaihtelevaa ja se koostuu metsiköistä, pusikoista, katajien rikkomista niityistä sekä alvareista. Metsät ovat enimmäkseen matalia ja soistuvia. … Jatka artikkeliin Sõrven lintuasema, SAAREMAA

Undvan niemi, SAAREMAA

Koko ja laajuus: Undvan niemi on laaja metsien ja soiden pirstoma niemi mutta nähtävyydet siellä ovat pienellä alueella. Merialue on laaja mutta yhdestä pisteestä hallitsee kohtalaisen suuren alueen linnut sekä muuton. Aivan niemen läntisimmässä kolkassa sijaitsee valokuvauksellinen Kiipsaaren (Harilaid) majakka, missä on ollut neuvostoaikana ydinkäyttöinen generaattori. Saavutettavuus:  Autotie vie perille asti, mutta ajomatkaa majoitukselta tulee … Jatka artikkeliin Undvan niemi, SAAREMAA

Kakumäe, HARJUMAA

Koko ja laajuus: Kakumäen niemi on ensimmäinen niemi Tallinnan länsipuolella, Koplin ja Kakumäen lahtien välissä.. Saavutettavuus:  Kohde on helposti saavutettavissa kesät talvet ja perille pääsee myös Tallinnan keskustasta paikallisliikenteen bussilla. Parkkipaikalta niemen kärkeen vie useita polkuja, joita pääsääntöisesti kaikkia pitkin pääsee merenrantaan. Linnut: Lahdella lepäilee leutoina talvina koko joukko merisorsia ja joutsenia. Niemen pohjoisimmassa kärjessä … Jatka artikkeliin Kakumäe, HARJUMAA

Vilsandin Kansallispuisto, SAAREMAA

Koko ja laajuus: Koko puiston laajuus on 237,6 km², josta maa-aluetta on 75 km², yhteensä se sisältää 160 saarta. Saavutettavuus:  Pääsaarelle pääsee vain erikoiskuljetuksella, mutta se on myös mahdollista ympäri vuoden. Linnut: Kansallispuiston alueella on tavattu 247 lintulajia, joista 114 on todettu pesivänä. Valtalajeina ovat lokit ja tiirat. Mielenkiintoisin laji on talvisin ympäröivillä merialueella viihtyvät … Jatka artikkeliin Vilsandin Kansallispuisto, SAAREMAA

Haapsalun alue, LÄÄNEMAA

Koko ja laajuus: Haapsalun suojelualueet ovat merkittäviä luonnonsuojelualueita heti Matsalun jälkeen ja ne ovat osa Noarootsi-Haapsalun Ramsar-aluetta. Lännessä Haapsalun tiivis kaupunkialue työntyy kohti pohjoista, keskelle samannimistä lintulahtea. Idässä lahti muuttuu sokkeloisemmaksi ja siellä se muodostaa Silman luonnonsuojelualueen. Perimmäisin lahti on nimetty Saunjalahdeksi, keskimmäinen Tahu-, ja lähimpänä kaupunkia Tagalahdeksi. Suojeltua aluetta on noin 5000 hehtaaria. Haapsalulahden … Jatka artikkeliin Haapsalun alue, LÄÄNEMAA

Alutagusen kansallispuisto, IDA-VIRUMAA

Koko ja laajuus: Alutaguseen 2018 perustettu kansallispuisto on tuorein Viron Kansallispuistoista. Se käsittää pääasiassa vanhoja jo suojeltuja suo- ja metsäalalueita, mutta siihen liitetään koko ajan uusia pienempiä alueita. Nykyinen (2021) pinta-ala on yli 44 000 ha. Suoalue kattaa liki puolet Ida-Virumaan maakunnasta. Lännessä ovat Muraka-, Ratva- ja Seli-suot, idässä puolestaan Puhatu, Lauga ja Agusalu. Agusalu-Puhatu … Jatka artikkeliin Alutagusen kansallispuisto, IDA-VIRUMAA