Koko ja laajuus: Kala-altaista koostuva kompleksi metsän ja peltojen rajalla. Saavutettavuus: HUOM! Kohteen luonne on muuttunut peruuttamattomasti. Paikalle rakennetaan golf-kenttä ja asuinrakennuksia Päivitetty 1/2025! Linnut: Keväisin parhaat vesilintumäärät ovat pohjoisemmassa altaassa. Myös idänpuoleiselta rannalta näkee hyvin ja linnut ovat myötävalossa. Kesällä näkee usein mustahaikaran ja muuttoaikoina vesi- ja rantalintuja. Loppukesästä alueelle kerääntyy isoja kottaraisparvia ja … Jatka artikkeliin Ilmatsalu, TARTUMAA
Avainsana: Talvilinnut
Paljassaare, HARJUMAA
Koko ja laajuus: Paikkaa voisi luonnehtia "Viron Finnooksi", mutta välimatkat ovat selvästi pidempiä. Polkupyörällä pääsee näppärästi. Saavutettavuus: Paikalle pääsee kohtalaisen joutuisasti. Perille saavutaan sataman länsilaitaa seurailevaa huonokuntoista autotietä myöten. Linnut: Laajalla alueella ovat käymisen arvoisia paikkoja ainakin molemmat lintutornit. Vesilintuja lepäilee niemeä ympäröivillä matalilla lahdilla ja rakkolevillä. Talvella voi nähdä tai ainakin kuulla viiksitimalin ja … Jatka artikkeliin Paljassaare, HARJUMAA
Rocca al Mare’n ranta, HARJUMAA
Koko ja laajuus: Koplin lahti on Tallinnan kaupungin luoteisosassa, ja ruovikkoinen lintualue lahden pohjukassa. Eläintarhan, Saku suurhallin, Rocca al Mare -ostoskeskuksen ja samannimisen hotellin pohjoispuolella levittäytyvä matala merenlahti on aivan Paldiski maanteen varrella. Saavutettavuus: Tallinnan vanhaan keskustaan on matkaa viisi kilometriä. Paikalle pääsee läpi koko vuoden, bussi 41 kulkee väliä 'Balti jaam' - 'Rocca al … Jatka artikkeliin Rocca al Mare’n ranta, HARJUMAA
Põõsaspean niemi, (Spithamn) LÄÄNEMAA
Koko ja laajuus: Karu niemennokka, niemen tyvellä on pieni metsä ja laajahko niitty. Saavutettavuus: Kohde on erinomaisesti saavutettavissa ja autolla pääse aivan rantaan. Linnut: Põõsaspeassa näkee vesi- ja rantalintuja aina silloin kun meri ei ole jäässä. Kevätarktikan seuraamiseen on parempiakin paikkoja, mutta syysarktika voi erityisesti heinä-lokakuussa olla massiivista. Epävirallisesti Itämeren paras paikka seurata syysarktikaa. Aamun … Jatka artikkeliin Põõsaspean niemi, (Spithamn) LÄÄNEMAA
Sõrven lintuasema, SAAREMAA
Koko ja laajuus: Metsiköitä, puskia ja katajien rikkomaa niittyä meren äärellä. Saarenmaan eteläisin kärki tunnetaan paremmin yleisnimellä Sõrve tai Sõrven niemi. Tämä alue on ollut aikoinaan saari, joka sittemmin on Salmejoen kohdalta kuroutunut umpeen. Niemellä maasto on melko vaihtelevaa ja se koostuu metsiköistä, pusikoista, katajien rikkomista niityistä sekä alvareista. Metsät ovat enimmäkseen matalia ja soistuvia. … Jatka artikkeliin Sõrven lintuasema, SAAREMAA
Undvan niemi, SAAREMAA
Koko ja laajuus: Undvan niemi on Saarenmaan luoteisin kolkka. Pitkänomainen mutta laaja niemi on metsien ja soiden pirstomaa aluetta. Asukkaita metsän keskellä on vähän, ja rannoilla ihmisiä tapaa vain harvoin. Merialue on laaja mutta yhdestä pisteestä hallitsee kohtalaisen suuren alueen, koska rannat ovat usein puuttomia ja matalia. Aivan niemen läntisimmässä kolkassa sijaitsee valokuvauksellinen Kiipsaaren (Harilaid) … Jatka artikkeliin Undvan niemi, SAAREMAA
Kakumäe, HARJUMAA
Koko ja laajuus: Kakumäen luoteeseen kurottava niemi on toinen Viron hienostoalueista. Tiivis asuinalue on rakennettu melko täyteen ja rakennuskanta on uutta tai uusittua. Rakentaminen on viety paikoin aivan rantaan tai korkealle jyrkänteen päälle. Niemen länsilaidalla on myös keskikokoinen uimaranta, jossa voi käydä retkeilemässä ainakin uimakauden ulkopuolella. Saavutettavuus: Kohde on helposti saavutettavissa kesät talvet ja perille … Jatka artikkeliin Kakumäe, HARJUMAA
Vilsandin Kansallispuisto, SAAREMAA
Koko ja laajuus: Vilsandin saari on koko Viron läntisin paikka ja sitä ympäröivä kansallispuisto koko Baltian vanhin suojelualue. Se on suurehko, matalaa vesialuetta ja rantoja suojeleva kansallispuisto, ja siihen kuuluu maa-alueita vain 7500 hehtaaria. Itse pääsaaren lisäksi puistoon kuuluu osia Saarenmaan mantereesta, sekä noin 160 pienempää luotoa tai saarta. Koko puiston laajuus on 240 neliökilometriä. … Jatka artikkeliin Vilsandin Kansallispuisto, SAAREMAA
Haapsalun alue, LÄÄNEMAA
Koko ja laajuus: Haapsalun suojelualueet ovat merkittäviä luonnonsuojelualueita heti Matsalun jälkeen ja ne ovat osa Noarootsi-Haapsalun Ramsar-aluetta. Lännessä Haapsalun tiivis kaupunkialue työntyy kohti pohjoista, keskelle samannimistä lintulahtea. Idässä lahti muuttuu sokkeloisemmaksi ja siellä se muodostaa Silman luonnonsuojelualueen. Perimmäisin lahti on nimetty Saunjalahdeksi, keskimmäinen Tahu-, ja lähimpänä kaupunkia Tagalahdeksi. Suojeltua aluetta on noin 5000 hehtaaria. Haapsalulahden … Jatka artikkeliin Haapsalun alue, LÄÄNEMAA
Alutagusen kansallispuisto, IDA-VIRUMAA
Koko ja laajuus: Alutaguseen 2018 perustettu kansallispuisto on tuorein Viron Kansallispuistoista. Se käsittää pääasiassa vanhoja jo suojeltuja suo- ja metsäalalueita, mutta siihen liitetään koko ajan uusia pienempiä alueita. Nykyinen (2021) pinta-ala on yli 44 000 ha. Suoalue kattaa liki puolet Ida-Virumaan maakunnasta. Lännessä ovat Muraka-, Ratva- ja Seli-suot, idässä puolestaan Puhatu, Lauga ja Agusalu. Agusalu-Puhatu … Jatka artikkeliin Alutagusen kansallispuisto, IDA-VIRUMAA