Koko ja laajuus: Räpina polder oli vuosituhannen vaihteessa 8 x 2,5 km laajuinen Raiglasta Linteen ulottuva niitty- ja kosteikkoalue. Sittemmin yhä suurempi osa polderista on otettu maatalouskäyttöön. Nykyisin tulvia ja lintuja on eniten pohjoisosissa. Saavutettavuus: Polderia reunustaa päällystetty tie. Aluetta halkova hiekkatie voi olla märkänä hyvin vaikea, eikä tornille asti ehkä pääse ajamaan. Lähempänä rantaa … Jatka artikkeliin Räpina, PÕLVAMAA
Koko ja laajuus: Tabina järvi on rehevä pieni sisämaan lintujärvi metsien keskellä. Saavutettavuus: Tabina järvi on erittäin helposti saavutettavissa, ja tarvittaessa lintuja voi katsoa vaikka auton ikkunasta. Linnut: Epävirallisesti Võrumaan parhaimpia lintujärviä. Järvellä pesii uikkuja, sotkia, kaulushaikara, jalohaikara, yölaulajia ja mustatiirojen yhdyskunta. Järven länsipuolella sijaitsee sorakuoppa, jolla pesii iso noin 900 törmäpääskyn yhdyskunta ja lintuja … Jatka artikkeliin Tabina järv, VÕRUMAA
Koko ja laajuus: Pienehkö ja matala hiekkapohjainen ranta-alue. Saavutettavuus: Kohde on kohtalaisen helposti saavutettavissa, mutta viimeinen kilometri autotietä on haasteellisin, koska tie on paikoin huonossa kunnossa. Sateiseen aikaan tie lainehtii, mutta kuten lähes kaikkialla Virossa tiepohja on kovaa. Henkilöautolla perille pääsee lähes takuuvarmasti, toki viimeisen kilometrin voi myös kävellä. Linnut: Haversi on monesti melkoinen kahlaajaparatiisi. … Jatka artikkeliin Haversi kahlaajaranta, LÄÄNEMAA
Koko ja laajuus: Keila-joki saa alkunsa Raplan läheltä. Ensimmäiset 50 kilometriä ravitsevat moision toisensa jälkeen. Alajuoksu Tuulasta Keilan kautta merelle halkoo 20 kilometrin matkalla peltoja. Keilan pohjoispuolella Karjakülassa kasvatetaan minkkejä ja ruokitaan näin ollen lokkeja. Rannikon lähellä Keila-Joassa koski kuohuu ja putous pauhaa. Väänan suojelualue jää joelta hieman itään. Saavutettavuus: Pelloille näkee kehysteiltä monesta kohdasta. … Jatka artikkeliin KEILA-joen alajuoksu, HARJUMAA
Koko ja laajuus: Käreveren luhta on vajaan neliökilometrin kokoinen aukea maantien ja Emajoen vieressä. Sieltä Ilmatsalun altaille on järjestetty 5,2 km pitkä opastettu kulkureitti. Kävelyreitti (eli matkarada) lönköttelee pari kilometriä metsässä, ylittää laskuojan ja jatkaa ojanvartta Ilmatsalun lintutornille ja edelleen Ilmatsalun kylään. HUOM: Tulvan aikaan silta voi olla mahdoton ylittää. Saavutettavuus: Tartto – Tallinna päätie … Jatka artikkeliin Kärevere luht ja kävelyreitti, TARTUMAA
Koko ja laajuus: Matsalun lahden pohjukassa levittäytyy Kasari joen liepeillä Kirblan peltoalue, noin 4 x 15 kilometriä Kloostrista Rumbaan. Saavutettavuus: Kymppitie eli Lihula – Risti päätie kulkee aukean poikki. Peltoteitä risteilee sen itäpuolella paljon ja länsipuolellakin muutama. Päätiellä liikkuu linja-autoja vähän väliä. Lajisto: Matsalun lahden pohjukassa levittäytyy Kasari joen varrelle Kirblan kylä ja peltoalue. Alue … Jatka artikkeliin Kirblan pellot, PÄRNUMAA
Koko ja laajuus: Koiva (eli Gauja) on valtioiden rajajoki 15 kilometrin matkalla. Tahevan kunnassa Koivaan laskee Mustjoki, joka on sitä ennen virrannut 30 kilometriä Võrumaalta Valgamaan puolelle puiden varjostamassa uomassaan viljelysten keskellä. Uoma on kosteaa niittyä kilometrin leveydeltä; paikoin enemmän, paikoin vähemmän. Saavutettavuus: Valgan ja Võrun välinen päätie 67 seurailee Mustjoen vartta. Harglan ja Varstun … Jatka artikkeliin Mustjõgi- Koivjõgi, VALGAMAA
Koko ja laajuus: Valguta polder oli n. 2 x 4 kilometrin kokoinen kosteikkoalue, joka kuuluu Võrtsjärven kosteikkoihin. Polderin kuivattaminen aloitettiin jo 1960-luvulla. Kuivattamisen yhteydessä alue ojitettiin ja vesialtaiden yhteyteen laitettiin pumput jotka pitivät ne jatkuvasti kuivana. 1968 kuivatustyön valmistuessa aluettaa ruvettiin käyttämään lopulta maatalous- ja heinämaana. Viron uudelleen itsenäistyessä 1989 alueen pellot jäivät pikku hiljaa … Jatka artikkeliin Valguta Polder, TARTUMAA
Koko ja laajuus: Maan länsiosan suurimmat järvet ovat kumpikin matalia ja eutrofisia. Pohjoisempi Tõhela on 3 ja eteläisempi Ermistu 4 neliökilometrin laajuinen. Järvien väliin jäävää Tõhela rabaa kannattaa lähestyä lännestä. Saavutettavuus: Ermistun rantaan pääsee helposti vain järven kaakkoiskulmauksessa Ermistu Puhkekülan luota. Tõhelaa saattaa katsastaa koilliskulman tornista ja itärannalta Tõhela Järve Puhkekülan kohdalta. Muut rannat ovat … Jatka artikkeliin Tõhela ja Ermistu -järvet, PÄRNUMAA
Koko ja laajuus: Kihnu on Riianlahden suurin saari, pinta-ala 16 km2 ja pituus pohjois-eteläsuunnassa 7 km. Kattavan tiestön ja vähäisen liikenteen ansiosta pyöräily on suosittua. Saavutettavuus: Jäättömänä aikana saareen tulee autolautta Laon niemeltä Munalaidin satamasta ja yhteysalus Pärnusta. Munalaidin satamaan pääsee linja-autolla. Lennot lähtevät Pärnun lentokentältä. Lajisto: Pesivistä linnuista runsaita ovat lähinnä tiirat ja kahlaajat, … Jatka artikkeliin Kihnu, PÄRNUMAA
Viron retkiopas 