Räpina, PÕLVAMAA

Koko ja laajuus:

Räpina polder oli vuosituhannen vaihteessa 8 x 2,5 km laajuinen Raiglasta Linteen ulottuva niitty- ja kosteikkoalue. Sittemmin yhä suurempi osa polderista on otettu maatalouskäyttöön. Nykyisin tulvia ja lintuja on eniten pohjoisosissa.

Saavutettavuus: tahtitahti

Polderia reunustaa päällystetty tie. Aluetta halkova hiekkatie voi olla märkänä hyvin vaikea, eikä tornille asti ehkä pääse ajamaan. Lähempänä rantaa kulkevat tiet ovat tätäkin kehnompia. Polder on likimain kävelyetäisyydellä Räpinasta. Tarvittaessa pohjoispäähän pääsee linja-autollakin. Eteläpäässä Räpinasta lähtevä päällystetty Raiglan tie päätyy Perosoonõtsiin järvenrannan tornille.

Lajisto:

Pohjoisen tornin ympäristö on tavallisesti kosteikko, jossa asuu niin mustapyrstökuiri, mustatiira kuin luhtahuittikin. Myös lampiviklo, valkosiipitiira ja sitruunavästäräkki ovat pesineet. Keväällä pelloilla levähtää paljon Anser-hanhia ja kohtalaisesti sorsia ja kahlaajia. Räpinan keskustan puistossa voi nähdä myös tammitikan. Syksyn levähtäjiin kuuluvat töyhtöhyyppä ja kurki. Lievää muuttoa virtaa järven rantaa seuraillen.

Majoittuminen ja muut palvelut:

Räpinassa on kauppoja, ravintoloita, posti, poliisi ja huolto-asema. Tasokas Räpina-hotelli lienee luontevin yöpymispaikka, muut majoitukset ovat vähän kaukana.

Rakenteet:

Perosoonõtsin torni oli Räpinan kirkolta linnuntietä mitaten 5,2 km NE, mutta torni on huonokuntoisena PURETTU, eikä ole tietoa tuleeko uutta. Pohjoinen torni puolestaan 6 km NNW suunnassa. (kts. kuvat)

kRäpina osm

Ajo-ohje:

Tartosta on noin 60 km ja Võrusta noin 40 km Räpinaan. Kaupungin kaakkoislaidalta Raiglaan ja Peipsin rantaan vievä tie on merkitty selvästi kyltillä. Sieltä pääsee pohjoiseen johtavalle peltotielle ja edelleen kummallekin tornille. Jos taas alueelle tulee pohjoisen kautta, käännytään päätieltä Lintessä, Varola OÜ:n siilojen kohdalta itään ja jatketaan hiekkateitä pitkin kohti etelää.

Lisätiedot:

Räpina park on keskusjärven niemessä 8 hehtaarin metsäinen puisto, jossa jalostetaan alppiruusuja. Tammitikka on ollut sen vakituinen asukas jo toistakymmentä vuotta. Muita eteläisempiä retkikohteita ovat Võõpsu-joki ja 10 kilometrin päässä Lüübnitsan rantaniitty. Lüübnitsan tornista on joskus havainnoitu syysmuuttoakin.

Paras aika havainnoida:

Polderi on parhaimmillaan tulva-aikaan huhti-toukokuussa. Kesällä valtalaji on ruisrääkkä. Syys-lokakuussa paikallisia voi olla paljon.

In short:

Räpina polder used to be 10 square kilometers of prime wetland. In the last few years some of it has been taken over by agriculture but the northernmost parts are still worth visiting. During flooding lots of Geese, Ducks and Waders stop here in April-May. If the water level is high enough then breeding species include Bittern, Black Tern and Spotted Crake, possibly also Marsh Sandpiper and White-winged Tern. In Sep-Oct Crane and Lapwing can be numerous.

Just across the river from Räpina church lies a park where Middle Spotted Woodpeckers breed in most years. You might also want to check Võõpsu and Lüübnitsa a little further south. There are three towers, one at Lüübnitsa, another in Perosoonõts and the best one north from Tooste, east from Linte. This third tower can be difficult to reach when the dirt-roads are wet.

The obvious place to stay is Räpina with a hotel, shops, restaurants and a petrol-station. Buses run to Räpina regularly and there is also a connection northwards from Räpina centrum.

naytakartalla

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s