Koko ja laajuus: Metsäinen 3,5 neliökilometrin suojelualue Heimtalissa. Rinnemetsiä ja pikku lampia Raudna joen lounaispuolella. Saavutettavuus: Viljandin keskusta on linnuntietä 7 km koilliseen. Paikalle pääsee tietä myöten. Linnut/lajisto: Maan vanhimpiin kuuluva lehtoinen puisto on pyyn ja pikkusiepon pesimäympäristöä. Myös kiintoisaa kämmekkäseutua, lajistossa mm. suoneidonvaippa ja kalkkimaariankämmekkä. Majoittuminen ja muut palvelut: Viljandissa kaikki tarvittava Rakenteet: - … Jatka artikkeliin Heimtali park (Loodi LP), VILJANDIMAA
Avainsana: Metsä
Võhandu jõe ürgorg, PÕLVAMAA
Koko ja laajuus: Upea useista devonikauden hiekkakivitörmistä koostuva suojelualue Saavutettavuus: Mutkittelevaa jokea seurailee autotie jonka varrelta näke muutamia jokitörmiä. Jokialueen ja törmät hahmottaa parhaiten vesiteitse kanootilla. Linnut/Lajisto: Alueen rehevään ja monipuoliseen lajistoon kuuluu mm. kuningaskalastaja sekä todennäköisesti alueella esiintyvä virtavästäräkki. Alueen peruslajistoon kuuluu myös vanhan metsän lintulajistoa kuten töyhtö- ja hömötiainen sekä monet muut. Majoittuminen ja … Jatka artikkeliin Võhandu jõe ürgorg, PÕLVAMAA
Naissaari, HARJUMAA
Koko ja laajuus: Tallinnan edustalla sijaitsee kolme mielenkiintoista kohtalaisen helposti saavutettavaa saarta, Naissaari, Aegna ja Prangli. Näistä Naissaari on läntisin ja suurin sekä selvästi metsäisin. Naissaari on ollut pitkään suljettu sotilassaari, mutta siitä on sittemmin muodostettu suojeltu ns. looduspark. Saaren sisäosat ovat pitkälti luonnontilaisia, pääosin hiekkapitoisia kuivia kankaita. Eteläosassa on myös suurehko hiekkadyyni. Saavutettavuus: Naissaarelle pääsee … Jatka artikkeliin Naissaari, HARJUMAA
Vormsin saari, LÄÄNEMAA
Koko ja laajuus: Vormsi on keskikokoinen, pääosin aika metsäinen saari Läänemaalla, jolla elää edelleen noin 200 asukasta ympäri vuoden. Saaren itäosassa on myös joitakin suoalueita ja sisäosissa on useita viljeltyjä peltoalueita. Saavutettavuus: Vormsille pääsee läpi vuoden autolautalla Rohukülan satamasta. Myös itse saarella kulkee linja-auto tai sinne voi mennä omalla autolla. Linnut/Lajisto: Vormsin peruslajistoon kuuluvat tikat ja pöllöt. … Jatka artikkeliin Vormsin saari, LÄÄNEMAA
Viidumäe LKA, SAAREMAA
Koko ja laajuus: Suhteellisen pienialainen metsien, soiden ja niittyjen pirstoma luonnonsuojelualue. Tunnetaan parhaiten runsaasta kasvilajistostaan. Sijaitsee Saarenmaan korkeimmalla kohdalla (59m). Saavutettavuus: Helposti löydettävissä Kuressaare - Vilsandi väliseltä osuudelta. Linnut/Lajisto Luonnonsuojelualue on perustettu kasveja ja metsiä varten, mutta mikään ei estä havainnoimasta myös lintuja. Etenkin keväällä alueella voi kuulla pöllöjä sekä tikkoja. Merikotka kuuluu pesimälajistoon. Parhaiten … Jatka artikkeliin Viidumäe LKA, SAAREMAA
Virtsu ja Puhdun lehto, PÄRNUMAA
Koko ja laajuus: Virtsu majakalla on pieni sorarantainen niemi, josta näkee parhaiten salmesta muuttavat linnut, sekä osan mantereen päälle Riian lahdelta lähtevistä linnuista. Saavutettavuus: Kohde on erinomaisesti saavutettavissa omalla autolla, ja Virtsun satamaan pääsee linja-autolla useita kertoja päivässä. Linnut/lajisto: Virtsu on Riianlahden pohjoinen pullonkaula, josta on helppo laskea vesilintujen muuttoa toukokuussa ja miksei keväällä muutenkin. … Jatka artikkeliin Virtsu ja Puhdun lehto, PÄRNUMAA
Loode tammik, SAAREMAA
Koko ja laajuus: Usean neliökilometrin laajuisesta Looden tammimetsästä on suojelun piirissä 56 hehtaaria. Saavutettavuus: Päätien varren pysäköintiaukio on kolmen kilometrin päässä Kuressaaren keskustasta, joten paikalle pääsee helposti vaikka kävellen, pyöräillen tai tarvittaessa taksillakin. Linnut/Lajisto Looden tammimetsä on merkittävä kasvikohde. Alue on tammien ja pähkinäpensaiden puhkomaa lehtoa ja niittyä. Mielenkiintoisia kasveja ovat mm. 14 lajia kämmeköitä, … Jatka artikkeliin Loode tammik, SAAREMAA
Järvselja, TARTUMAA
Koko ja laajuus: Järvseljan kylän kupeessa rehottaa 2 neliökilometrin laajuinen vanha metsä, jonka ytimessä on 20 hehtaaria kaksisataavuotiasta soistuvaa kuusivaltaista kosteaa lehtoa. Pohjoisempana metsäseutu jatkuu 10 kilometriä aina Ahunapaluun asti, josta jo aukeaakin Emajoen suisto. Saavutettavuus: Suht helposti saavutettava kohde. Liikkumista on rajoitettu metsän vanhimmissa osissa. Lajisto: Tikkoja ja pöllöjä, kuten muitakin metsälintuja, on mukavan … Jatka artikkeliin Järvselja, TARTUMAA
Sipa pärn, RAPLAMAA
Koko ja laajuus: Koko Viron suurin lehmus ("Sipa pärn", todennäköisesti metsälehmus, Tilia cordata), ympärysmitta 900 cm ja korkeus 13m, sekä Raplamaan vanhimman linnan rauniot, Varbola linnus sijaitsevat Märjamaalla Länsi-Viron ytimessä. Sipan tiettävästi yli 600-vuotias lehmus sijaitsee Märjamaan länsiosassa keskellä pientä peltoa. Lehmus tunnetaan paikallisten keskuudessa hyvin ns. uhripuuna tai jopa ns. rakkauden tuojana. Lehmuksen juurella olevalle uhrikivelle on viety … Jatka artikkeliin Sipa pärn, RAPLAMAA
Mustjõgi- Koivjõgi, VALGAMAA
Koko ja laajuus: Koiva (eli Gauja) on valtioiden rajajoki 15 kilometrin matkalla. Tahevan kunnassa Koivaan laskee Mustjoki, joka on sitä ennen virrannut 30 kilometriä Võrumaalta Valgamaan puolelle puiden varjostamassa uomassaan viljelysten keskellä. Uoma on kosteaa niittyä kilometrin leveydeltä; paikoin enemmän, paikoin vähemmän. Saavutettavuus: Valgan ja Võrun välinen päätie 67 seurailee Mustjoen vartta. Harglan ja Varstun … Jatka artikkeliin Mustjõgi- Koivjõgi, VALGAMAA