Koko ja laajuus:
Vormsi on keskikokoinen, pääosin aika metsäinen saari Läänemaalla, jolla elää edelleen noin 200 asukasta ympäri vuoden. Saaren itäosassa on myös joitakin suoalueita ja sisäosissa on useita viljeltyjä peltoalueita.
Saavutettavuus: 
Vormsille pääsee läpi vuoden autolautalla Rohukülan satamasta. Myös itse saarella kulkee linja-auto tai sinne voi mennä omalla autolla.
Linnut/Lajisto:
Vormsin peruslajistoon kuuluvat tikat ja pöllöt. Varpuspöllö on tavallinen mutta myös muita lajeja on tavattu. Tikoista harmaapää- ja pohjantikka ovat harvinaisia, eikä valkoselkä-, viher- tai tammitikkaa ole tavattu. Kanalintuja on vähän, kuten Viron saarilla yleensä. Tiaisista myös peruslajit, nakkeli, viita- ja töyhtötiainen puuttuvat lajistosta. Pähkinähakki on tavallinen ja pikkusieppo ja idänuunilintu kuuluvat metsien peruslajistoon.
Vormsi on oiva paikka havainnoida muuttoa syksyllä ja keväällä, sillä se sijaitsee arktika- ja muuttoreittien ”keskellä”. Saaren länsi- ja pohjoispuolitse kulkevaa vesilintumuuttoa näkee mm. Saxbystä, Kjursgrunnelta ja Kersli ninasta, ja siellä kannattaa olla ainakin keväällä. Arktisen muutton osalta saari ei ole Viron parhaita paikkoja mutta muutto menee silloin saaren kaakkoisosan yli ja staijata kannattaa jossakin Hosbyn rannoilla. Itäpuolelta menevää muuttoa on toistaiseksi seurattu vähemmän, ja se on osin tutkimisen arvoinen asia. Hienoja kahlaajarantoja on pohjoisrannoilla Borrbyssä, Austurgrunnella ja Kjursgrunnella etenkin loppukesällä. Hullonlahden alue etelärannalla taas on monipuolinen vesilintujen kerääntymisalue, kunhan vaan on sulaa. Syksyllä myös kurkimuuttoa voidaan havaita.
Parhaita kerääntymiä ja muuttosummia:
Uivelo 670p 31.3.2002 ja 685p 12.1.2011
Kahlaajasummia:
Kjursgrunne
- 8.8.2012: suosirri 300 (3 värireng.), tylli 100
- 26.8.2011: suosirri 265, tylli 260, liro 125, kuovisirri 34, karikukko 9, jänkäsirriäinen 8
- 5.8.2011: liro 750, suosirri 210, tylli 170, vesipääsky 18
Austurgrunne
- 7.8.2012: suosirri 500, tylli 50, isosirri 30, Hollannissa värirengastettu punakuiri
- 2.8.2012: suosirri 170p, isosirri 53p, tylli 80p, punakuiri 48m, tundrakurmitsa 25m
- 15.9.2007: suosirri 85, pulmussirri 5
Syysstaijausta syksyllä 2011 (Harri Hölttä) n. 120 tuntia ajalla 24.9.-11.10.
Yhteissummia: hanhet 55 000, vesilinnut 30 000 joista alli 12 600 ja haapana 5 900, gaviat 1700. Pikkulokki max. 1.10. 292m, kihuja yht. 12, riskilä kerran.
Muuta: Taigauunilintuja 2 sekä lumi- ja hrota-sepelhanhet, ruisrääkkä ja isokuovi 8.10.
Suurin telkkäparvi a1800, tukkakoskelo a400, härkälintu n.50
Talvella saarella on tavattu mm. useita hiiripöllöjä, jalohaikara, tuulihaukka, luhtakana, kangaskiuru, kulo- ja laulurasta sekä lapinsirkku. Jäisinä talvina matalatat lahdet jäätyvät joten silloin vesilinnut kaikkoavat.
Runsaan lintulajiston lisäksi saarella on tavattu 900 kasvilajia sekä 25 nisäkäslajia. Harvinaisempaa lajistoa edustavat haisukonna sekä korvayökkö.
Majoittuminen ja muut palvelut:
Rumpo mäe talu lienee tasokkain majoituspaikka, mutta saarella on myös muita majoituspaikkoja. Saarella on myös kauppa (Hullo pood), sekä Svibyn lauttasatamassa kesäkahvila.
Rakenteet:
Vormsissa on useita lintuhavainnointiin soveltuvia torneja. Rumpon niemen tyvellä yksi ja kaksi Rumpon niemellä. Torni myös Prästviikillä, joka liittyy Suurallikaksen retkireittiin. Yksi torni myös saaren SE-nurkassa. Vanhoja käyttökelpoisia venäläisiä vartiotorneja Kjursgrunnella, Saxbyssä ja Skäressä. Borrbyholmenin torni on suljettu ja Saxbyn tornista on varastettu tikkaat. Väike-Tjukan torni vaikuttaa hengenvaaralliselta.
Ajo-ohje:
Lisätiedot:
Tietopaketti saaresta löytyy täältä, sekä lautta-aikataulu täältä.
Paras aika havainnoida:
Kevät-kesä-syksy
Viron retkiopas 