Valmaotsa polder, TARTUMAA

Koko ja laajuus: Kosteikko oli parhaimmillaan n. neliökilometrin laajuinen, mutta on sittemmin kuivunut tai kuivatettu valtaosin ihmistoiminnan seurauksena. Saavutettavuus:  Helposti saavutettavissa. Pieni peltotie voi olla märkään aikaan ajokelvoton. Lajisto: Polder eli kosteikko oli kevättulvan aikaan parhaimmillaan kun paikalle kerääntyi jopa tuhansia hanhia, sorsia ja kahlaajia. Pesimäaikaan paikalla ovat viihtyneet pikkuhuitti, lampiviklo, valkosiipitiira ja sitruunavästäräkki. Näistä … Jatka artikkeliin Valmaotsa polder, TARTUMAA

Kärevere luht ja kävelyreitti, TARTUMAA

Koko ja laajuus: Käreveren luhta on vajaan neliökilometrin kokoinen aukea maantien ja Emajoen vieressä. Sieltä Ilmatsalun altaille on järjestetty 5,2 km pitkä opastettu kulkureitti. Kävelyreitti (eli matkarada) lönköttelee pari kilometriä metsässä, ylittää laskuojan ja jatkaa ojanvartta Ilmatsalun lintutornille ja edelleen Ilmatsalun kylään. HUOM: Tulvan aikaan silta voi olla mahdoton ylittää. Saavutettavuus:  Tartto – Tallinna päätie … Jatka artikkeliin Kärevere luht ja kävelyreitti, TARTUMAA

Sangla polder ja Kureküla, TARTUMAA

Koko ja laajuus: Sangla polder oli noin 50 hehtaarin kosteikko, mutta se on sittemmin kuivatettu mutta Kurekülan pellot jotka käsittävät noin 5 x 6 kilometrin alueen, tavataan edelleen mm. hanhia. Tamme paljandin kohdalta näkee melko hyvin Võrtsjärven selälle. Saavutettavuus:  Alue on helposti saavutettavissa. Lajisto: Aluella ruokaili vielä joitakin vuosia sitten parhaimmillaan n. 20-40 000 hanhea, … Jatka artikkeliin Sangla polder ja Kureküla, TARTUMAA

Valguta Polder, TARTUMAA

Koko ja laajuus: Valguta polder oli n. 2 x 4 kilometrin kokoinen kosteikkoalue, jonka kuivattaminen aloitettiin jo 1960-luvulla. Kuivattamisen yhteydessä alue ojitettiin ja vesialtaiden yhteyteen laitettiin pumput jotka pitivät ne jatkuvasti kuivana. 1968 kuivatustyön valmistuessa aluettaa ruvettiin käyttämään lopulta maatalous- ja heinämaana. Viron uudelleen itsenäistyessä 1989 jälkeen alueen pellot jäivät pikku hiljaa tarpeettomiksi ja 2009 kuivatuspumput … Jatka artikkeliin Valguta Polder, TARTUMAA

Sõrven lintuasema, SAAREMAA

Koko ja laajuus: Metsiköitä, puskia ja katajien rikkomaa niittyä meren äärellä. Toisinaan myös rengastusta. Saavutettavuus:  Kohteelle on helppo löytää. Linja-auto kulkee Kuressaaresta Iideen, joka on noin 9 km päässä asemalta. Linnut: Sõrvessä on havainnoitu muuttoa ja paikallisia järjestelmällisesti vuodesta 1998 lähtien ja siellä on tavattu ainakin 11 maalle uutta lintulajia. Keväällä muutolla on nähty erityisesti … Jatka artikkeliin Sõrven lintuasema, SAAREMAA

Käina laht, HIIUMAA

Koko ja laajuus: Suojeltu (Ramsar) laajojen lintulahtien kompleksi. Saavutettavuus:  Kohteelle on helppo löytää. Lajisto: Muuttoaikoina, etenkin syksyisin, lahdille saapuu suuria määriä vesilintuja, merimetsoja ja haikaroita ym. Lahdella on nähty myös useita harvinaisuuksia. Suurimpia lahdella laskettuja kertymiä: Valkoposkihanhi 14.05.2014,  15 500 p Tukkasotka 11.10.2005, 13 000 p Haapana 11.10.2005, 10 000 p Nokikana 11.10.2005,  1600 p … Jatka artikkeliin Käina laht, HIIUMAA

Undvan niemi, SAAREMAA

Koko ja laajuus: Undvan niemi on laaja metsien ja soiden pirstoma niemi mutta nähtävyydet siellä ovat pienellä alueella. Merialue on laaja mutta yhdestä pisteestä hallitsee kohtalaisen suuren alueen linnut sekä muuton. Aivan niemen läntisimmässä kolkassa sijaitsee valokuvauksellinen Kiipsaaren (Harilaid) majakka, missä on ollut neuvostoaikana ydinkäyttöinen generaattori. Saavutettavuus:  Autotie vie perille asti, mutta ajomatkaa majoitukselta tulee … Jatka artikkeliin Undvan niemi, SAAREMAA

Kalvi kahlaajaranta, LÄÄNE-VIRUMAA

Koko ja laajuus: Kalvin matala ja hiekkapohjainen ranta käsittää vain joitakin neliökilometrejä. Saavutettavuus:  Perille lähes rantaan vie pienehkö autotie, josta on polkua kävellen 500m rantaan Linnut: Kalvi lienee Lääne-Virumaan yksi parhaista lintupaikoista. Kohde "löytyi"  ensimmäisen kerran vasta vuoden 2015 Estonian Open -rallissa ja se osoittautui heti erinomaiseksi kahlaajarannaksi. Rallissa nähtiin kaikki loppukesälle tyypilliset kahlaajalajit yhdeltä … Jatka artikkeliin Kalvi kahlaajaranta, LÄÄNE-VIRUMAA

Piklan kala-altaat, PÄRNUMAA

Koko ja laajuus: Altaat ja laaja ruovikko lintulahden pohjukassa. Osa Rannametsa - Soometsa kaitsealaa. Saavutettavuus:  Kohteet ovat helposti saavutettavissa Linnut: Keväällä rantalintujen muutto voi olla vilkasta, kuten kablissakin. Paikallisia on eniten altaiden eteläpuolella lepäävällä merenlahdella. Syksyllä ruovikot keräävät kerääntyviä kottaraisparvia. Pesimäaikana ruovikosta kantautuu rastaskerttusten mahtavan mieskuoron lisäksi mm. kaulushaikaran ja rantakanojen ääniä. Pikkuhuitti ja pikku-uikku … Jatka artikkeliin Piklan kala-altaat, PÄRNUMAA

Aardla polder, TARTUMAA

Koko ja laajuus: Maan parhaisiin kuuluva suojeltu kosteikko. Alue koostuu kolmesta osasta: 1) Porijõgi tien pohjoispuolella 2) Aardla järv ympäristöineen tien eteläpuolella 3) Tartu prügila (kaatopaikka) eteläpäässä. Saavutettavuus:  Kohde on helposti saavutettavissa. Linnut: Seutu on parhaimmillaan korkean kevättulvan aikaan. Kuivana vuonna lintuja on yllättävän vähän. Pesiviä lajeja on yli 150, joukossa mm. uikkuja, rantakanoja ja kerttusia … Jatka artikkeliin Aardla polder, TARTUMAA