Koko ja laajuus:
Matsalu on maan suurimpana kansallispuistona ja luonnonsuojelualueena kaikkein tunnetuin luontoretkikohde suomalaisille matkailijoille. Lahti ja sitä ympäröivät alueet kuuluvat Euroopan tärkeiden lintuvesien joukkoon eli ns. Ramsar-alueisiin. Suojelualueen kokonaispinta-ala on 48 600 hehtaaria, joka tarkoittaa sitä, ettei sitä voi kunnolla havainnoida tai hallita ainakaan yhden päivän aikana. Vesialue on 15 km pitkä ja sen pohjukassa on yli 10 neliökilometrin laajuinen ruovikko. Rannat ovat pääosin niittyä, sisempänä kasvaa kapea katajikkovyöhyke, minkä jälkeen tulee peltoa ja metsää.
Saavutettavuus: 
Kohde on erinomaisesti saavutettavissa, mutta suojelualueella kulkua on rajoitettu siten, että pesimäaikana (1.3.–15.11.) ei saa poistua tieltä tai polulta.
Linnut ja lajisto:
Matsalun alue tunnetaan parhaiten sadoista ja tuhansista levähtävistä muuttolinnuistaan. Siellä elää myös runsaasti erilaisia kasveja ja nisäkkäitä. Putkilokasveja on löydetty 772 lajia ja nisäkkäitä 47 lajia, sekä myös 49 kalalajia. Uusin tulokas on etelästä levittäytynyt sakaali (Canis aureus). Nykyisin ulvontaa pääsee kuulemaan melko helposti jo ainakin Lihulassa. Myös hirviä alueella tavataan etenkin tulva-aikana runsaasti. Uhanalaisiin eläimiin kuuluu haisukonna (Epidalea calamita), joka tarvitsee niitettyä avomaastoa elääkseen. Kämmeköistä tikankontti (Cypripedium calceolus) ja karhunputkiin kuuluva Angelica palustris kuuluvat uhanalaisiin kasvilajeihin. Pussikämmekän (Coeloglossum viride) esiintymä Matsalussa on harvinaistuvan lajin yksi harvoista elinvoimaisista esiintymistä Virossa.
Vesialueella ja pelloilla levähtää muuttoaikoina paljon vesilintuja ja sopivan sään vallitessa parhaille paikoille kerääntyy myös paljon kahlaajia. Matsalussa on tärkeä levähdysalue myös pikkujoutsenille, valkoposkihanhille, haapanalle, tukka- ja punasotkille sekä nokikanalle. Viime vuosien suurimpia kerääntymiä ovat olleet 45 000 valkoposkihanhea (keväällä 2020), 40 000 tukkasotkaa (kevät 2016), 7000 joutsenta (laulu-, kyhmy- ja pikkujoutsen; kevät 2018), ja 5000 punasotkaa (syksy 2017). Määrät ovat pudonneet monella lajilla ilmastonmuutoksen ja muuttokäyttäytymisen muutoksien takia.
Pesimäaikana ruovikoissa raivoaa rantakanojen kuoro. Myös yölaulajia on helppo kuulla ja toisinaan myös nähdä. Huomionarvoisia muita pesimälajeja ovat mm. tammi- ja valkoselkätikka, sekä heinäkurppa ja pikkukiljukotka, jotka kuuluvat alueen vakituiseen pesimälajistoon.
Suurimpia kerääntymiä:
20.5.2006 valkoposkihanhi 120 000p,
9.5.2016 tukkasotka 40 000p,
20.4.2011 Anas-sorsat 35 000p,
7.10.2001 punasotka 25 500 p, ja nokikana 15 300p,
10.9.2001 haapana 15 000p,
20.9.2004 Kurki 11 200p,
4.5.2009 Tundrahanhi 10 500p,
14.4.2002 Joutsenet 10 000p
Majoittuminen ja muut palvelut:
Lahden ympäristössä on useita motelli-tasoisia majoituspaikkoja. Pohjoispuolella voi majoittua Haeskan tornin luona, Haeskan kartanossa, Puisen tienvarren Altmõisassa tai kauempana Haapsalussa. Haeskan tornilla on Ants Alen (Tuulingu Talu) ylläpitämä majatalo ja kahvila (avoinna keväästä-syksyyn)
Rakenteet:
Matsalunlahdella on seitsemän lintutornia: 1) Kiideva, 2) Haeska ja 3) Keemu ovat avoveden rannassa, 4) Liustemäe Matsalun tien varrella, 5) Suitsu seisoo metsän reunassa ja 6) Kloostri Kasari joen varressa. 7) Penijõe on ruovikon reunalla ja sinne kävellään Matsalun suojelualueen keskuksen länsipuolelta lähtevää, n. 2 km pitkää ojanvarren polkua. 8) Rannajoelle ajetaan ensin sivuun pikkutielle ja astellaan siitä 100 metriä. Puisen rakennelma 9) on bussipysäkin vieressä.
Ajo-ohje:
Päällystetyltä Haapsalu – Lihula – Virtsu tieltä pääsee helposti lähestymään Matsalua. Pohjoisrannan Haeskaan ohjaa viitta ”Haeska vaatetorn 7 km” ja etelän Keemuun käännytään Tuudista kyltin ”Matsalu 11 km” kohdalta.
Lisätiedot:
Puisen niemellä näkyy toisinaan monipuolista muuttoa. Niemen tyvellä Lõpe laht on keväällä hanhien ja syksyllä kurkien suosiossa. Myös kahlaajat viihtyvät näillä rannoilla. Lahdelle näkee navetan rampilta, jonka huomaa helposti.
Paras aika havainnoida:
Etenkin kevät ja syksy, mutta myös yölaulajat kesällä.
In short:
Matsalu Nature Reserve (Ramsar) includes the famous Matsalu bay which is full of waterfowl and waders in april-may and in september – sometimes totalling a hundred thousand.
There are many towers in the area. The bay can be seen from 1) Kiideva or 2) Haeska on the north side and from 3) Keemu on the south side. 4) Liustemäe stands by the road to Matsalu. There is also 5) Suitsu at the edge of woods and 6) Kloostri by the banks of Kasari river. 7) A footpath starting at the Nature Reserve’s administrative center leads after 2 km to Penijõe tower by the reedbeds. 8) Drive a bit away from the main road and walk 100m to reach Rannajõe where you get a view over large meadows. 9) At Puise the tower is just beside the bus-stop.
Haeska, Matsalu and Penijõe are easy to find – just follow the signs. There are several motels in the vicinity, while Lihula has shops and a restaurant. Other interesting spots include pt. Saastna and pt. Puise as well as Lõpe laht.
NOTE: In Matsalu Nature Reserve it is forbidden to leave the road between March 1st and November 15th!
Viron retkiopas 