Haversi kahlaajaranta, LÄÄNEMAA

Koko ja laajuus: Pienehkö ja matala hiekkapohjainen ranta-alue. Saavutettavuus:  Kohde on kohtalaisen helposti saavutettavissa, mutta viimeinen kilometri autotietä on haasteellisin, koska tie on paikoin huonossa kunnossa. Sateiseen aikaan tie lainehtii, mutta kuten lähes kaikkialla Virossa tiepohja on kovaa. Henkilöautolla perille pääsee lähes takuuvarmasti, toki viimeisen kilometrin voi myös kävellä. Linnut: Haversi on monesti melkoinen kahlaajaparatiisi. … Jatka artikkeliin Haversi kahlaajaranta, LÄÄNEMAA

Valmaotsa polder, TARTUMAA

Koko ja laajuus: KOHTEEN PÄIVITTÄMINEN ON LOPETETTU KOSKA KOSTEIKKO ON KUIVATETTU ja lintuja on siellä nykyään hyvin vähän. Teoriassa siellä voi vielä vierailla. Kosteikko oli parhaimmillaan n. neliökilometrin laajuinen, mutta on sittemmin kuivunut tai kuivatettu valtaosin ihmistoiminnan seurauksena. Saavutettavuus:  Helposti saavutettavissa. Pieni peltotie voi olla märkään aikaan ajokelvoton. Lajisto: Polder eli kosteikko oli kevättulvan aikaan … Jatka artikkeliin Valmaotsa polder, TARTUMAA

KEILA-joen alajuoksu, HARJUMAA

Koko ja laajuus: Keila-joki saa alkunsa Raplan läheltä. Ensimmäiset 50 kilometriä ravitsevat moision toisensa jälkeen. Alajuoksu Tuulasta Keilan kautta merelle halkoo 20 kilometrin matkalla peltoja. Keilan pohjoispuolella Karjakülassa kasvatetaan minkkejä ja ruokitaan näin ollen lokkeja. Rannikon lähellä Keila-Joassa koski kuohuu ja putous pauhaa. Väänan suojelualue jää joelta hieman itään. Saavutettavuus:  Pelloille näkee kehysteiltä monesta kohdasta. … Jatka artikkeliin KEILA-joen alajuoksu, HARJUMAA

Kärevere luht ja kävelyreitti, TARTUMAA

Koko ja laajuus: Käreveren luhta on vajaan neliökilometrin kokoinen aukea maantien ja Emajoen vieressä. Sieltä Ilmatsalun altaille on järjestetty 5,2 km pitkä opastettu kulkureitti. Kävelyreitti (eli matkarada) lönköttelee pari kilometriä metsässä, ylittää laskuojan ja jatkaa ojanvartta Ilmatsalun lintutornille ja edelleen Ilmatsalun kylään. HUOM: Tulvan aikaan silta voi olla mahdoton ylittää. Saavutettavuus:  Tartto – Tallinna päätie … Jatka artikkeliin Kärevere luht ja kävelyreitti, TARTUMAA

Kirblan pellot, PÄRNUMAA

Koko ja laajuus: Matsalun lahden pohjukassa levittäytyy Kasari joen liepeillä Kirblan peltoalue, noin 4 x 15 kilometriä Kloostrista Rumbaan. Saavutettavuus:  Kymppitie eli Lihula – Risti päätie kulkee aukean poikki. Peltoteitä risteilee sen itäpuolella paljon ja länsipuolellakin muutama. Päätiellä liikkuu linja-autoja vähän väliä. Lajisto: Matsalun lahden pohjukassa levittäytyy Kasari joen varrelle Kirblan kylä ja peltoalue. Alue … Jatka artikkeliin Kirblan pellot, PÄRNUMAA

Mustjõgi- Koivjõgi, VALGAMAA

Koko ja laajuus: Koiva (eli Gauja) on valtioiden rajajoki 15 kilometrin matkalla. Tahevan kunnassa Koivaan laskee Mustjoki, joka on sitä ennen virrannut 30 kilometriä Võrumaalta Valgamaan puolelle puiden varjostamassa uomassaan viljelysten keskellä. Uoma on kosteaa niittyä kilometrin leveydeltä; paikoin enemmän, paikoin vähemmän. Saavutettavuus:  Valgan ja Võrun välinen päätie 67 seurailee Mustjoen vartta. Harglan ja Varstun … Jatka artikkeliin Mustjõgi- Koivjõgi, VALGAMAA

Sangla polder ja Kureküla, TARTUMAA

Koko ja laajuus: KOHTEEN PÄIVITTÄMINEN ON LOPETETTU KOSKA KOSTEIKKO ON KUIVATTU ja siellä on enää hyvin vähän lintuja. Teoriassa paikalla voi vielä vierailla. Sangla polder oli noin 50 hehtaarin kosteikko, mutta se on sittemmin kuivatettu mutta Kurekülan pellot jotka käsittävät noin 5 x 6 kilometrin alueen, tavataan edelleen mm. hanhia. Tamme paljandin kohdalta näkee melko … Jatka artikkeliin Sangla polder ja Kureküla, TARTUMAA

Valguta Polder, TARTUMAA

Koko ja laajuus: Valguta polder oli n. 2 x 4 kilometrin kokoinen kosteikkoalue, joka kuuluu Võrtsjärven kosteikkoihin. Polderin kuivattaminen aloitettiin jo 1960-luvulla. Kuivattamisen yhteydessä alue ojitettiin ja vesialtaiden yhteyteen laitettiin pumput jotka pitivät ne jatkuvasti kuivana. 1968 kuivatustyön valmistuessa aluettaa ruvettiin käyttämään lopulta maatalous- ja heinämaana. Viron uudelleen itsenäistyessä 1989 alueen pellot jäivät pikku hiljaa … Jatka artikkeliin Valguta Polder, TARTUMAA

Osmussaari, LÄÄNEMAA

Koko ja laajuus: Osmussaaren kalkkikallio kohoaa merestä seitsemän kilometrin päässä rannikosta. Saari on viitisen kilometriä pitkä kaakko-luoteissuunnassa ja reilun kilometrin levyinen. Metsissä kasvaa pääosin lehtipuita, tiheimmin saaren keski- ja pohjoisosissa. Pitkät rantavallit koostuvat nyrkinkokoisista pultereista. Pohjoiskärjestä itärannan puoliväliin ulottuu korkea törmä. Lounaispuolen matalat lahdelmat ja leväkasat ovar rantalintujen mieleen, samoin kaakkoinen satamalahti. Saaren eteläosan järvillä … Jatka artikkeliin Osmussaari, LÄÄNEMAA

Tõhela ja Ermistu -järvet, PÄRNUMAA

Koko ja laajuus: Maan länsiosan suurimmat järvet ovat kumpikin matalia ja eutrofisia. Pohjoisempi Tõhela on 3 ja eteläisempi Ermistu 4 neliökilometrin laajuinen. Järvien väliin jäävää Tõhela rabaa kannattaa lähestyä lännestä. Saavutettavuus:  Ermistun rantaan pääsee helposti vain järven kaakkoiskulmauksessa Ermistu Puhkekülan luota. Tõhelaa saattaa katsastaa koilliskulman tornista ja itärannalta Tõhela Järve Puhkekülan kohdalta. Muut rannat ovat … Jatka artikkeliin Tõhela ja Ermistu -järvet, PÄRNUMAA