Koko ja laajuus: Tabina järvi on rehevä pieni sisämaan lintujärvi metsien keskellä. Saavutettavuus: Tabina järvi on erittäin helposti saavutettavissa, ja tarvittaessa lintuja voi katsoa vaikka auton ikkunasta. Linnut: Epävirallisesti Võrumaan parhaimpia lintujärviä. Järvellä pesii uikkuja, sotkia, kaulushaikara, jalohaikara, yölaulajia ja mustatiirojen yhdyskunta. Järven länsipuolella sijaitsee sorakuoppa, jolla pesii iso noin 900 törmäpääskyn yhdyskunta ja lintuja … Jatka artikkeliin Tabina järv, VÕRUMAA
Avainsana: Kahlaajat
Haversi kahlaajaranta, LÄÄNEMAA
Koko ja laajuus: Pienehkö ja matala hiekkapohjainen ranta-alue. Saavutettavuus: Kohde on kohtalaisen helposti saavutettavissa, mutta viimeinen kilometri autotietä on haasteellisin, koska tie on paikoin huonossa kunnossa. Sateiseen aikaan tie lainehtii, mutta kuten lähes kaikkialla Virossa tiepohja on kovaa. Henkilöautolla perille pääsee lähes takuuvarmasti, toki viimeisen kilometrin voi myös kävellä. Linnut: Haversi on monesti melkoinen kahlaajaparatiisi. … Jatka artikkeliin Haversi kahlaajaranta, LÄÄNEMAA
Kärevere luht ja kävelyreitti, TARTUMAA
Koko ja laajuus: Käreveren luhta on vajaan neliökilometrin kokoinen aukea maantien ja Emajoen vieressä. Sieltä Ilmatsalun altaille on järjestetty 5,2 km pitkä opastettu kulkureitti. Kävelyreitti (eli matkarada) lönköttelee pari kilometriä metsässä, ylittää laskuojan ja jatkaa ojanvartta Ilmatsalun lintutornille ja edelleen Ilmatsalun kylään. HUOM: Tulvan aikaan silta voi olla mahdoton ylittää. Saavutettavuus: Tartto – Tallinna päätie … Jatka artikkeliin Kärevere luht ja kävelyreitti, TARTUMAA
Valguta Polder, TARTUMAA
Koko ja laajuus: Valguta polder oli n. 2 x 4 kilometrin kokoinen kosteikkoalue, joka kuuluu Võrtsjärven kosteikkoihin. Polderin kuivattaminen aloitettiin jo 1960-luvulla. Kuivattamisen yhteydessä alue ojitettiin ja vesialtaiden yhteyteen laitettiin pumput jotka pitivät ne jatkuvasti kuivana. 1968 kuivatustyön valmistuessa aluettaa ruvettiin käyttämään lopulta maatalous- ja heinämaana. Viron uudelleen itsenäistyessä 1989 alueen pellot jäivät pikku hiljaa … Jatka artikkeliin Valguta Polder, TARTUMAA
Sõrven lintuasema, SAAREMAA
Koko ja laajuus: Metsiköitä, puskia ja katajien rikkomaa niittyä meren äärellä. Saarenmaan eteläisin kärki tunnetaan paremmin yleisnimellä Sõrve tai Sõrven niemi. Tämä alue on ollut aikoinaan saari, joka sittemmin on Salmejoen kohdalta kuroutunut umpeen. Niemellä maasto on melko vaihtelevaa ja se koostuu metsiköistä, pusikoista, katajien rikkomista niityistä sekä alvareista. Metsät ovat enimmäkseen matalia ja soistuvia. … Jatka artikkeliin Sõrven lintuasema, SAAREMAA
Käina laht, HIIUMAA
Koko ja laajuus: Käinan lahti on yksi maan Ramsar-suojelualueista. Suojeltujen alueiden pinta-ala on kaikkiaan 17 700 ha, josta vesialuetta on 900 ha. Kyseessä on siis laajojen lintulahtien kompleksi. Monet sopukat ovat vaikeasti nähtävissä, ja lahti on paikoin erittäin matala, syvimmillään vain metrin luokkaa. Talvisin lahti saattaa jäätyä pohjaan asti. Merenpohjassa muta ylettyy jopa metrin syvyyteen, … Jatka artikkeliin Käina laht, HIIUMAA
Undvan niemi, SAAREMAA
Koko ja laajuus: Undvan niemi on Saarenmaan luoteisin kolkka. Pitkänomainen mutta laaja niemi on metsien ja soiden pirstomaa aluetta. Asukkaita metsän keskellä on vähän, ja rannoilla ihmisiä tapaa vain harvoin. Merialue on laaja mutta yhdestä pisteestä hallitsee kohtalaisen suuren alueen, koska rannat ovat usein puuttomia ja matalia. Aivan niemen läntisimmässä kolkassa sijaitsee valokuvauksellinen Kiipsaaren (Harilaid) … Jatka artikkeliin Undvan niemi, SAAREMAA
Kalvi kahlaajaranta, LÄÄNE-VIRUMAA
Koko ja laajuus: Kalvin matala ja hiekkapohjainen ranta käsittää vain joitakin neliökilometrejä. Saavutettavuus: Perille lähes rantaan vie pienehkö autotie, josta on polkua kävellen 500m rantaan Linnut: Kalvi lienee Lääne-Virumaan yksi parhaista lintupaikoista. Kohde "löytyi" ensimmäisen kerran vasta vuoden 2015 Estonian Open -rallissa ja se osoittautui heti erinomaiseksi kahlaajarannaksi. Rallissa nähtiin kaikki loppukesälle tyypilliset kahlaajalajit yhdeltä … Jatka artikkeliin Kalvi kahlaajaranta, LÄÄNE-VIRUMAA
Piklan kala-altaat, PÄRNUMAA
Koko ja laajuus: Altaat ja laaja ruovikko lintulahden pohjukassa. Osa Rannametsa - Soometsa kaitsealaa. Saavutettavuus: Kohteet ovat helposti saavutettavissa Lajisto: Piklassa vanhan kalankasvattamon sijoille on syntynyt hieno lintukosteikko. Osa altaista on peittynyt ruovikon, mutta nykyään avovettäkin löytyy. Altaat sijaitsevat aivan meren rannassa ja laidalta näkee hyvin myös merelle. Altaat kuuluvat Luitemaan luonnonsuojelualueeseen. Entisen kalankasvattamon alueella … Jatka artikkeliin Piklan kala-altaat, PÄRNUMAA
Aardla polder, TARTUMAA
Koko ja laajuus: Maan parhaisiin kuuluva suojeltu kosteikko. Alue koostuu kolmesta osasta: 1) Porijõgi tien pohjoispuolella 2) Aardla järv ympäristöineen tien eteläpuolella 3) Tartu prügila (kaatopaikka) eteläpäässä. Saavutettavuus: Kohde on helposti saavutettavissa. Linnut: Seutu on parhaimmillaan korkean kevättulvan aikaan, jonka aika vaihtelee vuodesta toiseen. Käytännössä kausi alkaa jo viimeistään maaliskuun lopulla. Pesiviä lajeja on yli … Jatka artikkeliin Aardla polder, TARTUMAA