Kübassaare, SAAREMAA

Koko ja laajuus: Laajahko (512 ha) maisemansuojelualue Saarenmaan kaakkoisnurkassa. Saavutettavuus:  Autotie vie aivan majakkaniemelle asti, josta on helppo havainnoida. Linnut ja muu lajisto: Kübassaare on linnustollisesti yksi Saarenmaan parhaista, mutta vähän retkeillyistä alueista. Se kuuluu Kahtlan-Kübassaaren maisemanhoitoalueeseen ja on sekä IBA että Natura-alue. Näiden lisäksi  Kahtla-Kübassaare kuuluu myös Viron IPA (Important Plant Area) – alueisiin. … Jatka artikkeliin Kübassaare, SAAREMAA

Tamme Laurin tammi, VÕRUMAA

Koko ja laajuus: Koko Viron suurin ja vanhin yksittäinen puu ”Tamme Lauri tamm”, metsätammi, (Quercus robur), sijaitsee Urvastessa Võrumaalla. Ympärysmitaltaan n.850 cm, lähes 700-vuotias puuvanhus sijaitsee Võrumaan pohjoisosassa pienen pellon laidalla. Iästään huolimatta puu vaikuttaa erittäin hyväkuntoiselta, vaikkakin on saanut useita kolhuja salamaniskusta. Puu on ylhäältä osittain ontto, mutta on nykyään valettu betonia täyteen. Betoni liitty Viron … Jatka artikkeliin Tamme Laurin tammi, VÕRUMAA

Taevaskoja, PÕLVAMAA

Koko ja laajuus: Taevaskoja on osa isohkoa Ahja jõe Urgoru Maakaitsealaa ja se siltää pääasiassa metsäaluetta Kaakkois-Virossa. Alueen eteläosan näyttävin osa tunnetaan myös hiekkakivitörmistään.  Saavutettavuus:  Linnut/Lajisto: Pesimälajistoon kuuluu ainakin kuningaskalastaja, virtavästäräkki ja törmäpääsky, sekä koko joukko muita yleisempiä lajeja. Kuningaskalastajalle biotooppi on erittäin optimaalinen sillä pesäpaikkoja on tarjolla yllin kyllin. Kunkku viihtyy samoilla nurkilla ympäri vuoden, mikäli joki … Jatka artikkeliin Taevaskoja, PÕLVAMAA

Ilmatsalu, TARTUMAA

Koko ja laajuus: Kala-altaista koostuva kompleksi metsän ja peltojen rajalla. Saavutettavuus:  HUOM! Kohteen luonne on muuttunut peruuttamattomasti. Paikalle rakennetaan golf-kenttä ja asuinrakennuksia Päivitetty 1/2025! Linnut: Keväisin parhaat vesilintumäärät ovat pohjoisemmassa altaassa. Myös idänpuoleiselta rannalta näkee hyvin ja linnut ovat myötävalossa. Kesällä näkee usein mustahaikaran ja muuttoaikoina vesi- ja rantalintuja. Loppukesästä alueelle kerääntyy isoja kottaraisparvia ja … Jatka artikkeliin Ilmatsalu, TARTUMAA

Sipa pärn, RAPLAMAA

Koko ja laajuus: Koko Viron suurin lehmus ("Sipa pärn", todennäköisesti metsälehmus, Tilia cordata), ympärysmitta 900 cm ja korkeus 13m, sekä Raplamaan vanhimman linnan rauniot, Varbola linnus sijaitsevat Märjamaalla Länsi-Viron ytimessä. Sipan tiettävästi yli 600-vuotias lehmus sijaitsee Märjamaan länsiosassa keskellä pientä peltoa. Lehmus tunnetaan paikallisten keskuudessa hyvin ns. uhripuuna tai jopa ns. rakkauden tuojana. Lehmuksen juurella olevalle uhrikivelle on viety … Jatka artikkeliin Sipa pärn, RAPLAMAA

Jägala juga – Jõelähtme, HARJUMAA

Koko ja laajuus: Jägalan putous, Linnamäen hüdroelektrijaam ja Rebalan kivihaudat (Rebala muinsus-kaitseala) sijaitsevat kovin lähekkäin. Viron levein putous (yli 50m) sijaitsee Jägalan joessa, 4 km ennen meren rantaa. Samaisen joen alajuoksulta, muutaman kilometrin päästä löytyy myös vierailemisen arvoinen vesivoimala. Rebalan kivihaudat sijaitsevat aivan päätien varressa. Saavutettavuus:  Kohteet ovat kohtalaisen helposti saavutettavissa, ja ne ovat hyvin … Jatka artikkeliin Jägala juga – Jõelähtme, HARJUMAA

KEILA-joen alajuoksu, HARJUMAA

Koko ja laajuus: Keila-joki saa alkunsa Raplan läheltä. Ensimmäiset 50 kilometriä ravitsevat moision toisensa jälkeen. Alajuoksu Tuulasta Keilan kautta merelle halkoo 20 kilometrin matkalla peltoja. Keilan pohjoispuolella Karjakülassa kasvatetaan minkkejä ja ruokitaan näin ollen lokkeja. Rannikon lähellä Keila-Joassa koski kuohuu ja putous pauhaa. Väänan suojelualue jää joelta hieman itään. Saavutettavuus:  Pelloille näkee kehysteiltä monesta kohdasta. … Jatka artikkeliin KEILA-joen alajuoksu, HARJUMAA

Mustjõgi- Koivjõgi, VALGAMAA

Koko ja laajuus: Koiva (eli Gauja) on valtioiden rajajoki 15 kilometrin matkalla. Tahevan kunnassa Koivaan laskee Mustjoki, joka on sitä ennen virrannut 30 kilometriä Võrumaalta Valgamaan puolelle puiden varjostamassa uomassaan viljelysten keskellä. Uoma on kosteaa niittyä kilometrin leveydeltä; paikoin enemmän, paikoin vähemmän. Saavutettavuus:  Valgan ja Võrun välinen päätie 67 seurailee Mustjoen vartta. Harglan ja Varstun … Jatka artikkeliin Mustjõgi- Koivjõgi, VALGAMAA

Osmussaari, LÄÄNEMAA

Koko ja laajuus: Osmussaaren kalkkikallio kohoaa merestä seitsemän kilometrin päässä rannikosta. Saari on viitisen kilometriä pitkä kaakko-luoteissuunnassa ja reilun kilometrin levyinen. Metsissä kasvaa pääosin lehtipuita, tiheimmin saaren keski- ja pohjoisosissa. Pitkät rantavallit koostuvat nyrkinkokoisista pultereista. Pohjoiskärjestä itärannan puoliväliin ulottuu korkea törmä. Lounaispuolen matalat lahdelmat ja leväkasat ovar rantalintujen mieleen, samoin kaakkoinen satamalahti. Saaren eteläosan järvillä … Jatka artikkeliin Osmussaari, LÄÄNEMAA

Muraste vana mets, LKA, HARJUMAA

Koko ja laajuus: Vanhojen metsien suojelualue Muraste looduskaitseala (LKA) sijaitsee Suurupin niemellä n.15 km Tallinnasta länteen. Kohteen kokonaislaajuus on 140 ha. Saavutettavuus:  Kohde on kohtalaisen helposti saavutettavissa, mutta lähempi tutustuminen vaatii suunnistustaitoja sekä hyvää karttaa. Metsä: Metsä on poikkeuksellisen hyvin säilynyttä ja paikoin likimain luonnontilaista. Lahopuuta ei ole erityisen paljon, mutta oletettavasti sitä syntyy koko ajan … Jatka artikkeliin Muraste vana mets, LKA, HARJUMAA