Loode tammik, SAAREMAA

Koko ja laajuus: Usean neliökilometrin laajuisesta Looden tammimetsästä on suojelun piirissä 56 hehtaaria. Saavutettavuus:  Päätien varren pysäköintiaukio on kolmen kilometrin päässä Kuressaaren keskustasta, joten paikalle pääsee helposti vaikka kävellen, pyöräillen tai tarvittaessa taksillakin. Linnut/Lajisto Loode tammik on merkittävä kasvikohde. Alue on tammien ja pähkinäin puhkomaa lehtoa ja niittyä. Kämmeköitä kasvaa 14 lajia, lisäksi katkeralinnunruohojen ja … Jatka artikkeliin Loode tammik, SAAREMAA

Matsalu laht, Haeska, LÄÄNEMAA

Koko ja laajuus: Matsalun kansallispuisto ja luonnonsuojelualue on kaikkein tunnetuin luontoretkikohde suomalaisille matkailijoille. Matsalun lahti kuuluu Euroopan tärkeiden lintuvesien joukkoon (Ramsar). Alue on niin suuri, ettei sitä voi kunnolla hallita. Lahti on 15 km pitkä ja sen pohjukassa on yli 10 neliökilometrin laajuinen ruovikko. Ranta on pääosin niittyä, sisempänä kasvaa kapea katajikkovyöhyke, minkä jälkeen tulee … Jatka artikkeliin Matsalu laht, Haeska, LÄÄNEMAA

Abruka, SAAREMAA

Koko ja laajuus: Pienehkö mutta idyllinen saari Saarenmaan eteläpuolella. Saarella  sijaitsee upea 83 ha:n lehdosta koostuva Natura alue. Saavutettavuus:  Saarelle pääsee yhteysaluksella Roomassaaren satamasta. Alus liikennöin kesällä ja talvella. Linnut/Lajisto: Abruka tunnetaan pääasiassa hienosta lehdostaan. Vanhimmat lehmukset ovat tiettävästi yli 160 vuotiaita. Jalopuiden varjossa kasvaa pähkinäpensasta sekä Virossa harvinaista marjakuusta. Kasvilajisto on erittäin runsas ja lajistoon … Jatka artikkeliin Abruka, SAAREMAA

Kübassaare, SAAREMAA

Koko ja laajuus: Laajahko (512 ha) maisemansuojelualue Saarenmaan kaakkoisnurkassa. Saavutettavuus:  Autotie vie aivan majakkaniemelle asti, josta on helppo havainnoida. Linnut ja muu lajisto: Kübassaare on linnustollisesti yksi Saarenmaan parhaista, mutta vähän retkeillyistä alueista. Se kuuluu Kahtlan-Kübassaaren maisemanhoitoalueeseen ja on sekä IBA että Natura-alue. Näiden lisäksi  Kahtla-Kübassaare kuuluu myös Viron IPA (Important Plant Area) – alueisiin. … Jatka artikkeliin Kübassaare, SAAREMAA

Tamme Laurin tammi, VÕRUMAA

Koko ja laajuus: Koko Viron suurin ja vanhin yksittäinen puu ”Tamme Lauri tamm”, metsätammi, (Quercus robur), sijaitsee Urvastessa Võrumaalla. Ympärysmitaltaan n.850 cm, lähes 700-vuotias puuvanhus sijaitsee Võrumaan pohjoisosassa pienen pellon laidalla. Iästään huolimatta puu vaikuttaa erittäin hyväkuntoiselta, vaikkakin on saanut useita kolhuja salamaniskusta. Puu on ylhäältä osittain ontto, mutta on nykyään valettu betonia täyteen. Betoni liitty Viron … Jatka artikkeliin Tamme Laurin tammi, VÕRUMAA

Taevaskoja, PÕLVAMAA

Koko ja laajuus: Taevaskoja on osa isohkoa Ahja jõe Urgoru Maakaitsealaa ja se siltää pääasiassa metsäaluetta Kaakkois-Virossa. Alueen eteläosan näyttävin osa tunnetaan myös hiekkakivitörmistään.  Saavutettavuus:  Linnut/Lajisto: Pesimälajistoon kuuluu ainakin kuningaskalastaja, virtavästäräkki ja törmäpääsky, sekä koko joukko muita yleisempiä lajeja. Kuningaskalastajalle biotooppi on erittäin optimaalinen sillä pesäpaikkoja on tarjolla yllin kyllin. Kunkku viihtyy samoilla nurkilla ympäri vuoden, mikäli joki … Jatka artikkeliin Taevaskoja, PÕLVAMAA

Ilmatsalu, TARTUMAA

Koko ja laajuus: Laajahko pienemmistä ja isommista kala-altaista koostuva kompleksi metsän ja peltojen rajalla. Saavutettavuus:  Parkkipaikan löytää sopivasti mutta etenkin loppukesästä tiheä kasvillisuus ja pusikot tekevät sokkeloisen vaikutelman. Hyvä polku vie tornille. Linnut: Keväisin parhaat vesilintumäärät ovat pohjoisemmassa altaassa. Myös idänpuoleiselta rannalta näkee hyvin ja linnut ovat myötävalossa. Kesällä näkee usein mustahaikaran ja muuttoaikoina vesi- … Jatka artikkeliin Ilmatsalu, TARTUMAA

Sipa pärn, RAPLAMAA

Koko ja laajuus: Koko Viron suurin lehmus ("Sipa pärn", todennäköisesti metsälehmus, Tilia cordata), ympärysmitta 900 cm ja korkeus 13m, sekä Raplamaan vanhimman linnan rauniot, Varbola linnus sijaitsevat Märjamaalla Länsi-Viron ytimessä. Sipan tiettävästi yli 600-vuotias lehmus sijaitsee Märjamaan länsiosassa keskellä pientä peltoa. Lehmus tunnetaan paikallisten keskuudessa hyvin ns. uhripuuna tai jopa ns. rakkauden tuojana. Lehmuksen juurella olevalle uhrikivelle on viety … Jatka artikkeliin Sipa pärn, RAPLAMAA

Jägala juga – Jõelähtme, HARJUMAA

Koko ja laajuus: Jägalan putous, Linnamäen hüdroelektrijaam ja Rebalan kivihaudat (Rebala muinsus-kaitseala) sijaitsevat kovin lähekkäin. Viron levein putous (yli 50m) sijaitsee Jägalan joessa, 4 km ennen meren rantaa. Samaisen joen alajuoksulta, muutaman kilometrin päästä löytyy myös vierailemisen arvoinen vesivoimala. Rebalan kivihaudat sijaitsevat aivan päätien varressa. Saavutettavuus:  Kohteet ovat kohtalaisen helposti saavutettavissa, ja ne ovat hyvin … Jatka artikkeliin Jägala juga – Jõelähtme, HARJUMAA

KEILA-joen alajuoksu, HARJUMAA

Koko ja laajuus: Keila-joki saa alkunsa Raplan läheltä. Ensimmäiset 50 kilometriä ravitsevat moision toisensa jälkeen. Alajuoksu Tuulasta Keilan kautta merelle halkoo 20 kilometrin matkalla peltoja. Keilan pohjoispuolella Karjakülassa kasvatetaan minkkejä ja ruokitaan näin ollen lokkeja. Rannikon lähellä Keila-Joassa koski kuohuu ja putous pauhaa. Väänan suojelualue jää joelta hieman itään. Saavutettavuus:  Pelloille näkee kehysteiltä monesta kohdasta. … Jatka artikkeliin KEILA-joen alajuoksu, HARJUMAA