Kirblan pellot, PÄRNUMAA

Koko ja laajuus: Matsalun lahden pohjukassa levittäytyy Kasari joen liepeillä Kirblan peltoalue, noin 4 x 15 kilometriä Kloostrista Rumbaan. Saavutettavuus:  Kymppitie eli Lihula – Risti päätie kulkee aukean poikki. Peltoteitä risteilee sen itäpuolella paljon ja länsipuolellakin muutama. Päätiellä liikkuu linja-autoja vähän väliä. Lajisto: Talvella jokisulissa pulikoi vesilintuja, jos joki on sula. Metsähanhet saapuvat paikalle pian …

Mustjõgi- Koivjõgi, VÕRUMAA

Koko ja laajuus: Koiva (eli Gauja) on valtioiden rajajoki 15 kilometrin matkalla. Tahevan kunnassa Koivaan laskee Mustjoki, joka on sitä ennen virrannut 30 kilometriä Võrumaalta Valgamaan puolelle puiden varjostamassa uomassaan viljelysten keskellä. Uoma on kosteaa niittyä kilometrin leveydeltä; paikoin enemmän, paikoin vähemmän. Saavutettavuus:  Valgan ja Võrun välinen päätie 67 seurailee Mustjoen vartta. Harglan ja Varstun …

Sangla polder ja Kureküla, TARTUMAA

Koko ja laajuus: Sangla polder on noin 50 hehtaarin kosteikko ja Kurekülan pellot noin 5 x 6 kilometrin alue, jossa hanhet ruokailevat eri puolilla. Tamme paljandin kohdalta näkee melko hyvin Võrtsjärven selälle. Saavutettavuus:  Pohjois-eteläsuuntaiselta päätieltä 47 näkee polderin vesitilanteen ja hanhien senhetkisen sijainnin. Lajisto: Kymmenet tuhannet hanhet siirtyilevät Väike-Rakken, Kurekülan ja järven väliä suurina parvina. …

Valguta Polder, TARTUMAA

Koko ja laajuus: Valguta on noin 2 x 4 kilometrin kokoinen aukea, nykyisin pääosaksi kuivatettua peltoa. Saavutettavuus:  Linja-autolla pääsee Haaniin, josta vielä usean kilometrin kävely. Lajisto: Hanhia, haikaroita ym. kosteikkolajeja. Majoittuminen ja muut palvelut: Ajo-ohje: Aukeaa voi lähestyä idän tai pohjoisen suunnasta, etelästä tultaessa pitää kiertää idän puolelle. Lisätiedot: Äskettäin kaivettu valtaoja on kuivattanut aukion …

Osmussaari, HARJUMAA

Koko ja laajuus: Osmussaaren kalkkikallio kohoaa merestä seitsemän kilometrin päässä rannikosta. Saari on viitisen kilometriä pitkä kaakko-luoteissuunnassa ja reilun kilometrin levyinen. Metsissä kasvaa pääosin lehtipuita, tiheimmin saaren keski- ja pohjoisosissa. Pitkät rantavallit koostuvat nyrkinkokoisista pultereista. Pohjoiskärjestä itärannan puoliväliin ulottuu korkea törmä. Lounaispuolen matalat lahdelmat ja leväkasat ovar rantalintujen mieleen, samoin kaakkoinen satamalahti. Saaren eteläosan järvillä …

Tõhela ja Ermistu -järvet, PÄRNUMAA

Koko ja laajuus: Maan länsiosan suurimmat järvet ovat kumpikin matalia ja eutrofisia. Pohjoisempi Tõhela on 3 ja eteläisempi Ermistu 4 neliökilometrin laajuinen. Järvien väliin jäävää Tõhela rabaa kannattaa lähestyä lännestä. Saavutettavuus:  Ermistun rantaan pääsee helposti vain järven kaakkoiskulmauksessa Ermistu Puhkekülan luota. Tõhelaa saattaa katsastaa koilliskulman tornista ja itärannalta Tõhela Järve Puhkekülan kohdalta. Muut rannat ovat …

Kihnu, PÄRNUMAA

Koko ja laajuus: Kihnu on Riianlahden suurin saari, pinta-ala 16 km2 ja pituus pohjois-eteläsuunnassa 7 km. Kattavan tiestön ja vähäisen liikenteen ansiosta pyöräily on suosittua. Saavutettavuus:  Jäättömänä aikana saareen tulee autolautta Laon niemeltä Munalaidin satamasta ja yhteysalus Pärnusta. Munalaidin satamaan pääsee linja-autolla. Lennot lähtevät Pärnun lentokentältä. Lajisto: Pesivistä linnuista runsaita ovat lähinnä tiirat ja kahlaajat, …

Vasknarva, IDA-VIRUMAA

Koko ja laajuus: Lähes neliökilometrin laajuinen Narvajoen kurouma, jolla on niittyä, ruovikkoa ja pensaikon pirstomaa vesialuetta. Saavutettavuus:  Saavutettavuus on erinomainen. Parkkipaikka on luostarin länsireunalla, josta 500m kävely joen rantaan ja rajavartioston tornille. Linja-autoyhteys sekä Mustveestä että Jõhvista. Lajisto: Joen niskalla risteävät Peipsin itä- ja länsirannan johtolinjat. Muutto on monipuolista, joskaan kovin suuria määriä ei yleensä …

Sillamäen seutu, IDA-VIRUMAA

Koko ja laajuus: Suomenlahden rantaa seurailee 5-10 km leveä maalintujen muuttoreitti. Etelänpuoleisilla tuulilla linnut lentävät joskus kapealla kaistalla aivan rantaviivaa pitkin. Tarkkailupisteitä on muutama, noin 12 kilometrin pituudella päätien varressa. Niissä on ihmisiä ja autoja häiriöksi asti. Päivän sää ratkaisee, missä kannattaa seisoskella. Kokemusten perusteella pohjoisen puoleisilla tuulilla muutto on heikkoa. Vaivaran rautatiesillalta aukeaa 270 …

Põõsaspean niemi, (Spithamn) LÄÄNEMAA

Koko ja laajuus: Karu niemennokka,  niemen tyvellä on pieni metsä ja laajahko niitty. Saavutettavuus:  Kohde on erinomaisesti saavutettavissa ja autolla pääse aivan rantaan. Linnut: Põõsaspeassa näkee vesi- ja rantalintuja aina silloin kun meri ei ole jäässä. Kevätarktikan seuraamiseen on parempiakin paikkoja, mutta syysarktika voi erityisesti heinä-lokakuussa olla massiivista. Epävirallisesti Itämeren paras paikka seurata syysarktikaa. Aamun …