Koko ja laajuus: Kaimri on pienehkö, noin 6 hehtaarin kokoinen, vanhan ratapenkereen kylkeen muodostunut padottu lintujärvi keskellä metsää. Aluetta ei ole suojeltu, mutta uhkiakaan ei ole tiedossa. Saavutettavuus: Kohteelle länsikautta vievä autotie on kapea, joten ole tarkkana. Etenkin keväällä kannataa harkita tarkkaan ajaako vai käveleekö kohteelle. Linnut ja lajisto: Järven tai lampareen läheisyydessä oleva kasvillisuus … Jatka artikkeliin Kaimrin lintujärvi, SAAREMAA
Koko ja laajuus: Puise on etelälounaaseen kurottava niemi, joka on osa Matsalun lahden suojelualuetta. Saavutettavuus: Kohteelle on helppo löytää ja lintutorni löytyy tien päästä. Lajisto: Syksyisin Puisen niemi toimii johtolinjana etelään tai länteen pyrkiville vaelluslinnuille. Parhaimmat muutot on havaittavissa syys–lokakuun aikana – vaelluslintujen muuttoaikaan. Vuoden 2015 syksyllä Puisen tornista nähtiin yhden vuorokauden aikana yli 50 … Jatka artikkeliin Puisen niemen lintutorni, LÄÄNEMAA
Koko ja laajuus: Pieni sisamaan lintujärvi jonka ympärillä useita samantyyppisiä kosteikkoja ja peltoja. Saavutettavuus: Kohteelle on helppo löytää, mutta lintutornit ovat vaikeasti tavoitettavissa pienten teiden ja polkujen takana. Linnut: Sutlepan "meri" on pieni merenlahdesta aikoinaan kuroutunut rehevä lintujärvi. Lahdella levähtää vuosittain paljon vesilintuja ja vähintään kaksi kertaa siellä on tavattu myös mustakaulauikku. Ympäröivillä pelloilla ja kosteikoilla … Jatka artikkeliin Sutlepa, LÄÄNEMAA
Koko ja laajuus: Haapsalun suojelualueet ovat merkittäviä luonnonsuojelualueita heti Matsalun jälkeen ja ne ovat osa Noarootsi-Haapsalun Ramsar-aluetta. Lännessä Haapsalun tiivis kaupunkialue työntyy kohti pohjoista, keskelle samannimistä lintulahtea. Idässä lahti muuttuu sokkeloisemmaksi ja siellä se muodostaa Silman luonnonsuojelualueen. Perimmäisin lahti on nimetty Saunjalahdeksi, keskimmäinen Tahu-, ja lähimpänä kaupunkia Tagalahdeksi. Suojeltua aluetta on noin 5000 hehtaaria. Haapsalulahden … Jatka artikkeliin Haapsalun alue, LÄÄNEMAA
Koko ja laajuus: Niemen kärki soveltuu staijaamiseen ja lähiniityt komppaamiseen. Saavutettavuus: Kohde on erinomaisesti saavutettavissa. Linnut: Merimuutto voi olla hyvinkin antoisaa (syksyllä 2014 alli- ja anasmuutto meni tosin määrittämisen kannalta piirun verran liian ulkona). Hanhet ja pilkkasiivet lensivät aivan niemeä hipoen. Paikallisia vesilintuja näkyi runsaasti. Syksyllä 2018 valkoposkihanhien muutto meni niemen kärkeä hipoen. Majoittuminen ja … Jatka artikkeliin Suurupin niemi, HARJUMAA
Koko ja laajuus: Puisen navetan rampilta erottuu laaja rantaniitty jolla ruokailee keväin, syksyin paljon hanhia ja vesilintuja Saavutettavuus: Kohteelle on helppo löytää Linnut: Rantaniityn kaikkein äänekkäimpiä lintuja ovat valkoposkihanhet, mutta mukana roikkuu toisinaan maittava määrä muita hanhia ja vesilintuja, sekä rantalintuja. Syksyisin paikalta voi nähdä tuhansien kurkien yöpymislentoa meren suuntaan. Kiidevan sataman yhteydessä viehättävä kattokatselupaikka, … Jatka artikkeliin Põgari-Sassi (Puisen navetta), LÄÄNEMAA
Koko ja laajuus: Soiden ja peltoaukean yhdistelmä metsien keskellä. Saavutettavuus: Aluelle on helppo päästä, mutta linnut eivät ole välttämättä aina kovin hyvin näkyvillä teiden varsilla. Linnut: Peltoaukealla ja suon reunassa voi havainnoida monipuolisesti eri petolintuja, mm. maakotka ja niittysuohaukka ovat tavallisia. Lisäksi suolla voi nähdä kesällä myös isolepinkäisen ja mustapyrstökuirin. Syksyllä 2014 pelloilta löytyi myös isohko turturikyyhkyparvi. Majoittuminen … Jatka artikkeliin Avaste Soo/Mägi, RAPLAMAA
Koko ja laajuus: Ristna on Kõpun niemen läntisin kärki, joka työntyy sankan petäjikön peittämänä ja melko korkeana harjanteena kauas Itämeren keskelle. Länsipäässä on kaksi kärkeä, joita yhdistää purje- ja lainelautailijoiden suosima hiekkaranta. Eteläisempi Lõuna-Ristna nina nousee kymmenisen metriä merenpinnan yläpuolelle ja on etenkin keväisin mainio näköala- ja havainnointipaikka. Tosin lännen puoleisilta tuulilta tai sateilta ei … Jatka artikkeliin Ristna, HIIUMAA
Koko ja laajuus: Alutaguseen 2018 perustettu kansallispuisto on tuorein Viron Kansallispuistoista. Se käsittää pääasiassa vanhoja jo suojeltuja suo- ja metsäalalueita, mutta siihen liitetään koko ajan uusia pienempiä alueita. Nykyinen (2021) pinta-ala on yli 44 000 ha. Suoalue kattaa liki puolet Ida-Virumaan maakunnasta. Lännessä ovat Muraka-, Ratva- ja Seli-suot, idässä puolestaan Puhatu, Lauga ja Agusalu. Agusalu-Puhatu … Jatka artikkeliin Alutagusen kansallispuisto, IDA-VIRUMAA
Koko ja laajuus: Kuressaare on viihtyisä pieni viheriöivä kaupunki. Linnan kulttuuriannin ohella mielenkiintoinen paikka on vallihautaa likellä oleva linnapuisto erikoisine puulajeineen. Linnapuiston lisäksi muita paikkoja ovat satamasta aukeava Kuressaare laht meren puolella, sekä lännessä 3-10 km:n päässä olevat kolme ruovikkoista lahtea, Linnu-, Suur- ja Mullutu laht. Muita vierailun arvoisia paikkoja ovat Roomassaaren ja Nasvan satamat. … Jatka artikkeliin Kuressaare, SAAREMAA
Viron retkiopas 