Koko ja laajuus:
Maan länsiosan suurimmat järvet ovat kumpikin matalia ja eutrofisia. Pohjoisempi Tõhela on 3 ja eteläisempi Ermistu 4 neliökilometrin laajuinen. Järvien väliin jäävää Tõhela rabaa kannattaa lähestyä lännestä.
Saavutettavuus: 
Ermistun rantaan pääsee helposti vain järven kaakkoiskulmauksessa Ermistu Puhkekülan luota. Tõhelaa saattaa katsastaa koilliskulman tornista ja itärannalta Tõhela Järve Puhkekülan kohdalta. Muut rannat ovat kulkukelvottomia.
Lajisto:
Maan länsiosan suurimmat sisäjärvet ovat kumpikin matalia ja monin paikoin reheviä. Järvien väliin jää Tõhelan suo ja ympärillä hulmuaa pääsääntöisesti metsää. Itärantoja lukuun ottamatta järviä reunustaa laajahko ruovikoitunut tai soistunut vyöhyke. Kokonaisuudesta on muodostettu Tõhela-Ermistun luonnonsuojelualue.
Järvien kasvilajistoa matalassa mutaisessa pohjassa edustaa monet vesikasvit. Uhanalainen notkeanäkinruoho (Najas flexilis) edustaa harvinaisempaa lajistoa, vaikka tuoreita havaintoja lajista ei olekaan. Lisäksi kiiltovalkku (Liparis loeselii), suovalkku (Hammarbya paludosa), punakämmekkä (Dactylorhiza incarnata), suomyrtti (Myrica gale), lehtoneidonvaippa (Epipactis helleborine) ja luhtaorvokki (Viola uliginosa) kuuluvat mielenkiintoisempaan lajistoon.
Järvissä on runsas kalakanta ja lajeihin kuuluvat myös kivisimppu (Cottus gobio) ja harvinainen mutakala (Misgurnus fossilis). Ermistulla yritettiin 1960-luvulla myös kalankasvatusta hävittämällä järven alkuperäinen kalakanta, mutta huonoin tuloksin. Järvien rehevyydestä johtuen sudenkorentoja on runsaasti ja lajeja on löydetty yli 20, mm. kaikki lampikorennot (Leucorrhinia sp.).
Keväällä järville pysähtyy ruokailemaan runsaasti vesilintuja, joista runsaslukuisimpia lajeja ovat pikkujoutsen, tavi, haapana, tukka- ja punasotka, sekä uivelo ja nokikana. Myöhemmin keväällä näkee myös pikkulokkeja ja mustatiiroja. Pesimälajeihin kuuluvat maa- ja merikotka sekä ilmeisesti myös huuhkaja ja mustapyrstökuiri. Kesällä myös yölaulajia voi käydä kuuntelemassa, jolloin äänessä voi olla kaulushaikara tai pikkuhuitti. Molempien järvien rannassa on lintutornit. Tõhela-järven torni sijaitsee koillis- ja Ermistun kaakkoisnurkassa.
Majoittuminen ja muut palvelut:
Kummankin järven kaakkoiskulmassa on edullinen lomakylä, joista voi vuokrata veneitä. Isommalle porukalle saattaa soveltua Tõstamaan moisio, joka on Ermistulta vain parin kilometrin päässä. Tõstamaan pikkukaupungissa on myös B&B, kauppa, puoti, kahvila ja posti.
Rakenteet:
Tornit Tõhelan koillis- ja Ermistun kaakkoisnurkassa.
Ajo-ohje:
Järvet ovat tien 131 varressa, Tõstamaan ja Kallin välillä. Linja-auto kulkee harvakseltaan.
Lisätiedot:
Järvissä on runsas kalakanta. Ermistulla yritettiin aikanaan kalankasvatusta.
Paras aika havainnoida:
Vesilintujen kevätmuuton aikaan huhti-toukokuussa. Sudenkorentoja on eniten heinä-elokuussa.
In short:
These two shallow eutrofic lakes are the biggest lakes in West-Estonia. They are rich in fish, aquatic plants and dragonflies but no so many birds. In April Pochards, Smews and Coots stop here while May brings Little Gulls and Black Terns. Breeding birds include Swans and Grebes. Some 20 species of dragonflies live here, all Whitefaces among them.
Both lakes are somewhat difficult to approach. There are towers at the NE-corner of Lake Tõhela and at the SE-corner of Lake Ermistu but the east sides are impassable. In the SE-corner of both lakes there is a holiday camp where you can also rent a boat. Nearby Tõstamaa village has other accommodation, store, café, post etc. One reaches the lakes by bus twice a day.
Viron retkiopas 