Koko ja laajuus:
Võrtsjärvi, sijaitsee puoliksi Viljandimaalla ja puoliksi Tartumaalla. Lisäksi järven eteläpäässä on pieni kaistale Valgamaata. Järven pinta-ala on keskimäärin 270 km2 ja se on syvimmillään vain 6m. Pohjoisessa järveen laskeen Väike-Emajoki.
Lue myös alueen eteläpään kohteista, jotka ovat Vooremägi ja Valguta polder.
Saavutettavuus: 
Võrsjärven rantaan pääsee vain tietyistä kohdista. Parhaiten pohjoisessa, jossa iso autotie halkoo rantaa. Paikoitellen puusto estää näköyhteyden tai talot/yksityisalue sijaitsee aivan rannalla. Rantaan pääsee huonoiten järven länsirannalla. Parhaat lintupaikat ovat järven eteläpäässä Rannakylässä ja Vooremäellä. Viljandimaan puolella rantaa pääsee vain Tarvastun satamassa.
Lajisto/Linnut:
Võrtsjärven pohjoispäässä sijaitseva Viron ainoa, pääasiassa ruovikkorengastamiseen keskittynyt lintuasema. Asemalla on rengastettu useina syksyinä lintuja vuodesta 1987 alkaen. Välillä on ollut pitkiäkin taukoja mutta uusi yhtäjaksoinen pyynti on kestänyt nyt vuodesta 2015. Pyyntijaksot ovat keskittyneet pääasiassa loppukesään- ja alkusyksyyn. Asemalla on historian saatossa rengastettu eniten ruokokerttusia, pajulintuja sekä haarapääskyjä. 2024 ruovikoissa ja sen yllä yöpyi noin 6000 haarapääskyä. Kysy Lisätietoja asemasta (vaibla at vaibla.net) tai Margus Otsilta (margus.ots at gmail.com) lue myös aseman kotisivuja.
Järven ympäristössä, etenkin Tartumaan puolella on laajoja peltoalueita joilta voi etsiä keväisin hanhia tai suohaukkoja. Hanhien määrä on kuitenkin pudonnut viime vuosina. 2010-luvun 60 000 linnusta 2020-luvun 6000 lintuun. Kahlaajia ja muita kosteikkolintuja löytyy parhaiten Valguta polderilta. Matalan vedenaikaan joitakin kahlaajia on löydetty myös pohjoisesta Viljandi- ja Tartumaan rajalta, mutta määrät ovat pääsääntöisesti pieniä.
Vähälukuisista lajeista mainittakoon arosuohaukka, sitruunavästäräkki ja heinäkurppa. Syksyllä Võrtsjärvellä nähdään joinakin vuosina suuria uiveloparvia. Parhaiten niitä voi laskea Vehendin kylässä sijaitsevan Limnologia-aseman rannasta.
Järven kalalajisto on rikas ja tietokannoista rippuen siellä elää 27-35 lajia kaloja. Tunnetuin niistä lienee ankerias.
Majoittuminen ja muut palvelut:
Maanteiden varrella näkee usein kalakojuja, etenkin pohjoisrannalla, majoittua voi ainakin isoissa kaupungeissa.
Rakenteet:
Järven pohjoispäässä olevan opastuskeskuksen kyljessä sijaitsee melko korkea näkötorni. Myös Viljandimaalla on Tarvastun näkötorni.
Ajo-ohje:
Koko järven pääsee kiertämään hyvää autotietä. Pohjoisessa rantaa hipoo Tartto – Viljandi-maantie ja etelään pääsee Väike-Rakkesta Valgaa. Viljandimaan tiet ovat pienempiä eikä rantaa aina pääse.
Viron retkiopas 