Koko ja laajuus: Laaja vuonna 1981 perustettu suo- ja metsäalue Läänemaan sydänmailla. Yhtenäistä suoaluetta on yli 5000 ha. Saavutettavuus: Kohde on melko hyvin saavutettavissa, mutta itse suolle on pitkähkö kävelymatka. Polun pituus edestakaisin on 9 km, josta pitkospuita on 2x2 km. Edestakaiseen matkaan on hyvä varata aikaa vähintään 4–5 tuntia. Linnut/Lajisto: Marimetsa raba on todettu … Jatka artikkeliin Marimetsa raba, LÄÄNEMAA
Koko ja laajuus: Vormsi on keskikokoinen, pääosin aika metsäinen saari Läänemaalla, jolla elää edelleen noin 200 asukasta ympäri vuoden. Saaren itäosassa on myös joitakin suoalueita ja sisäosissa on useita viljeltyjä peltoalueita. Saavutettavuus: Vormsille pääsee läpi vuoden autolautalla Rohukülan satamasta. Myös itse saarella kulkee linja-auto tai sinne voi mennä omalla autolla. Linnut/Lajisto: Vormsin peruslajistoon kuuluvat tikat ja pöllöt. … Jatka artikkeliin Vormsin saari, LÄÄNEMAA
Koko ja laajuus: Matsalu on maan suurimpana kansallispuistona ja luonnonsuojelualueena kaikkein tunnetuin luontoretkikohde suomalaisille matkailijoille. Lahti ja sitä ympäröivät alueet kuuluvat Euroopan tärkeiden lintuvesien joukkoon eli ns. Ramsar-alueisiin. Suojelualueen kokonaispinta-ala on 48 600 hehtaaria, joka tarkoittaa sitä, ettei sitä voi kunnolla havainnoida tai hallita ainakaan yhden päivän aikana. Vesialue on 15 km pitkä ja sen … Jatka artikkeliin Matsalu laht, Haeska, LÄÄNEMAA
Koko ja laajuus: Pienehkö ja matala hiekkapohjainen ranta-alue. Saavutettavuus: Kohde on kohtalaisen helposti saavutettavissa, mutta viimeinen kilometri autotietä on haasteellisin, koska tie on paikoin huonossa kunnossa. Sateiseen aikaan tie lainehtii, mutta kuten lähes kaikkialla Virossa tiepohja on kovaa. Henkilöautolla perille pääsee lähes takuuvarmasti, toki viimeisen kilometrin voi myös kävellä. Linnut: Haversi on monesti melkoinen kahlaajaparatiisi. … Jatka artikkeliin Haversi kahlaajaranta, LÄÄNEMAA
Koko ja laajuus: Osmussaaren kalkkikallio kohoaa merestä seitsemän kilometrin päässä rannikosta. Saari on viitisen kilometriä pitkä kaakko-luoteissuunnassa ja reilun kilometrin levyinen. Metsissä kasvaa pääosin lehtipuita, tiheimmin saaren keski- ja pohjoisosissa. Pitkät rantavallit koostuvat nyrkinkokoisista pultereista. Pohjoiskärjestä itärannan puoliväliin ulottuu korkea törmä. Lounaispuolen matalat lahdelmat ja leväkasat ovar rantalintujen mieleen, samoin kaakkoinen satamalahti. Saaren eteläosan järvillä … Jatka artikkeliin Osmussaari, LÄÄNEMAA
Koko ja laajuus: Karu niemennokka, niemen tyvellä on pieni metsä ja laajahko niitty. Saavutettavuus: Kohde on erinomaisesti saavutettavissa ja autolla pääse aivan rantaan. Linnut: Põõsaspeassa näkee vesi- ja rantalintuja aina silloin kun meri ei ole jäässä. Kevätarktikan seuraamiseen on parempiakin paikkoja, mutta syysarktika voi erityisesti heinä-lokakuussa olla massiivista. Epävirallisesti Itämeren paras paikka seurata syysarktikaa. Aamun … Jatka artikkeliin Põõsaspean niemi, (Spithamn) LÄÄNEMAA
Koko ja laajuus: Puise on etelälounaaseen kurottava niemi, joka on osa Matsalun lahden suojelualuetta. Saavutettavuus: Kohteelle on helppo löytää ja lintutorni löytyy tien päästä. Lajisto: Syksyisin Puisen niemi toimii johtolinjana etelään tai länteen pyrkiville vaelluslinnuille. Parhaimmat muutot on havaittavissa syys–lokakuun aikana – vaelluslintujen muuttoaikaan. Vuoden 2015 syksyllä Puisen tornista nähtiin yhden vuorokauden aikana yli 50 … Jatka artikkeliin Puisen niemen lintutorni, LÄÄNEMAA
Koko ja laajuus: Pieni sisamaan lintujärvi jonka ympärillä useita samantyyppisiä kosteikkoja ja peltoja. Saavutettavuus: Kohteelle on helppo löytää, mutta lintutornit ovat vaikeasti tavoitettavissa pienten teiden ja polkujen takana. Linnut: Sutlepan "meri" on pieni merenlahdesta aikoinaan kuroutunut rehevä lintujärvi. Lahdella levähtää vuosittain paljon vesilintuja ja vähintään kaksi kertaa siellä on tavattu myös mustakaulauikku. Ympäröivillä pelloilla ja kosteikoilla … Jatka artikkeliin Sutlepa, LÄÄNEMAA
Koko ja laajuus: Haapsalun suojelualueet ovat merkittäviä luonnonsuojelualueita heti Matsalun jälkeen ja ne ovat osa Noarootsi-Haapsalun Ramsar-aluetta. Lännessä Haapsalun tiivis kaupunkialue työntyy kohti pohjoista, keskelle samannimistä lintulahtea. Idässä lahti muuttuu sokkeloisemmaksi ja siellä se muodostaa Silman luonnonsuojelualueen. Perimmäisin lahti on nimetty Saunjalahdeksi, keskimmäinen Tahu-, ja lähimpänä kaupunkia Tagalahdeksi. Suojeltua aluetta on noin 5000 hehtaaria. Haapsalulahden … Jatka artikkeliin Haapsalun alue, LÄÄNEMAA
Koko ja laajuus: Puisen navetan rampilta erottuu laaja rantaniitty jolla ruokailee keväin, syksyin paljon hanhia ja vesilintuja Saavutettavuus: Kohteelle on helppo löytää Linnut: Rantaniityn kaikkein äänekkäimpiä lintuja ovat valkoposkihanhet, mutta mukana roikkuu toisinaan maittava määrä muita hanhia ja vesilintuja, sekä rantalintuja. Syksyisin paikalta voi nähdä tuhansien kurkien yöpymislentoa meren suuntaan. Kiidevan sataman yhteydessä viehättävä kattokatselupaikka, … Jatka artikkeliin Põgari-Sassi (Puisen navetta), LÄÄNEMAA
Viron retkiopas 