Koko ja laajuus:
Pakrin niemi on suurin ja pisin luoteeseen kurottavista Viron mantereen niemistä. Kulku niemen kärkeen käy Paldiskin, entisen ydinvoimalakaupungin läpi. Niemi on laaja, mutta pohjoiskärkeen asti vie autotie. Tietä pitkin niemelle pääsee helposti, mutta loppua kohden reitti kapenee.
Saavutettavuus: 
Autolla niemelle pääsee helposti, mutta loppua kohden autotie kapenee. Tallinnan ja Paldiskin välillä kulkee tiheästi junia.
Lajisto:
Tuulensuojaa ei erityisesti ole, mutta parhaat havaintopaikat ovat niemen länsireunalla ja aivan kärjessä. Syksyllä kannattaa käydä niemen koillisreunalla. Niemen länsipuolelle jäävät Pakrin saaret, ja ne muodostavat yhdessä suuremman Pakrin suojelualueen (Pakri hoiuala).
Pakrin niemen mantereenpuoleiselta osalta ei löydy merkittäviä kasvikohteita, mutta alueella kasvaa kämmeköistä mm. kiiltovalkku (Liparis loeselii), kimalaisorho (Ophrys insectifera) ja leveälehtikämmekkä (Dactylorhiza baltica). Hietaneilikka (Dianthus arenarius), ketokurho (Carlina vulgaris) ja karhunputken sukulainen Angelica palustris ovat täällä levinneisyytensä pohjoisreunalla.
Lintumuuton osalta Pakrin niemeltä tai jyrkänteeltä on erinomaiset mahdollisuudet tehdä havaintoja keväin syksyin. Massan mukana muuttaa ja lepäilee toisinaan toki paljon yleisiäkin lajeja. Etenkin kevätarktikan aikaan niemeltä voi nähdä hyvää muuttoa, ja parhaimpana päivänä on nähty mm. 53 000 valkoposkihanhea ja 1600 kuikkalintua. Syksyllä puolestaan 37 000 allia ja 6900 lapasotkaa. Keväällä osa linnuista kääntyy keskemmälle merta jo Spithamin tietämillä, eivätkä ne seuraa rantaa enää näillä main. Syksyllä sopivilla tuulilla lintuvirta voi olla käsin kosketeltavaa.
Talvisin Paldiskin lahdella lepäilee paljon vesilintuja ja joinakin talvina myös kohtalaisen kokoisia alliparvia. Suurimmassa havaitussa parvessa on ollut loka–joulukuussa jopa 30 000 lintua. Muuttoaikaan harvinaisuuksista paikalla ovat olleet mm. jääkuikka, amerikanjääkuikka, ruostesorsa, isokirvinen ja lyhytvarvaskiuru. Sepelrastas on jokavuotinen vieras, ja jyrkänne on ainoa tunnettu vakituinen riskilän pesimäpaikka. Laokülan rannat ja lahti (eli Paldiski laht) kannattaa tarkistaa paikallisia lintua ajatellen, koska siellä lepäilee parhaimmillaan suuria määriä vesilintuja. Parhaimpana mm. 17 000 lapasotkaa.
Matkan varrella kärkeen kannattaa pysähdellä. Katajikossa laulaa välillä mm. kirjokerrtu ja muita kevätmuuttajia.
Suurimpia muuttosummia keväällä:
12.4.2015 Kurki 1350m
22.4.2016 Peippo 6500m
18.5.2015 Valkoposkihanhi 21 000m
Suurimpia muuttosummia syksyllä:
28.8.2014 Mustalintu 19 000m
29.9.2013 Alli 37 000 m
Majoittuminen ja muut palvelut:
Kaikki palvelut löytyvät Paldiskista.
Rakenteet:
Niemen pohjoiskärjessä on Pakrin majakka, joka on tunnetusti Viron korkein. Majakka on avattu kesäaikaan touko–syyskuussa ja sisälle pääsee tutustumaan muutaman euron sisäänpääsyllä. Jyrkänteellä, sortumisuhan alla, on myös kiviranteinen vanha majakka, joka on rakennettu jo 1724.
Ajo-ohje:
Kulje Paldiskin pääkatua kaupungin poikki, ja jatka avomaan halki sopivaan kohtaan niemen kärkeen. Lahdelle näkee Paldiskin ja Madisen väliltä tai lännempää Kurksen sataman paikkeilta.
Lisätiedot:
–
Paras aika havainnoida:
Kevään ja syksyn muuttoajat.
Viron retkiopas 